Metsänlannoituksella lisäpotkua puunkasvuun

Metsän kasvatuslannoituksien suosio on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa. Suosion kasvun taus-talla on uudet tutkimustulokset lannoituksien taloudellisesta hyödystä metsänomistajalle. Myös nykyisin käytössä olevan helikopterilevityksen tarkkuus gps-laitteineen on vakuuttanut metsänomistajat. Kantorahatulojen sijoitusvaihtoehtoja arvioitaessa metsänlannoitus kannattaa nostaa yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Parhaista lannoituskohteista saadaan yleisesti 15 – 20 %:n tuotto sijoitetulle rahalle, mikä tarkoittaa huomattavaa lisätuloa hehtaarilta. Lannoituskustannusten verovähennyskelpoisuus parantaa entisestään lannoituksen kannattavuutta.

Lannoittamalla kasvatat tukkia

Kannattavimpia lannoituskohteita ovat keski-ikäiset metsiköt (nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät) Näissä kohteissa lisäravinteilla saadaan suurin kasvunlisäys. Parantunut kasvu kiihdyttää arvokasvua entisestään eli nopeuttaa runkojen järeytymistä tukeiksi. Varttuneemmissa tukkipuustoissa kasvunlisäys on lähes kokonaan tukkipuuta ja nopeasti realisoitavissa päätehakkuuna. Päätehakkuuta edeltävä lannoitus tehdään kangasmailla n. 10 vuotta ennen metsän uudistamista jotta lannoituksesta saadaan kaikki hyöty irti.

Yhden lannoituskerran vaikutusaika on kivennäismailla 6 – 10 vuotta, suometsissä ainakin 10 – 15 vuotta. Yhden typpilannoituksen kasvunlisäys voi olla n. 15 – 25 m3 / ha

Suometsissä on valtavasti kasvupotentiaalia

Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella on ojitettu runsaasti suometsiä metsänkasvatusta varten. Suurin osa suometsistä tarvitsee kasvukunnon ylläpitämiseksi vesitalouden hoidon ja riittävän kasvutilan lisäksi kivennäisravinteita. Ravinnesuhteita tasapainottava fosfori-, kalium- ja hivenlannoituksella typpirikkaiden nuorten suometsien vuotuinen kasvu voidaan lähes kaksinkertaistaa. Siten harvennetuista ja lannoitetuista suometsistä saadaan haluttuja tukkipuumetsiä.

Boorin puute kuusikoissa aiheuttaa kasvuhäiriöitä

Boorin puutoksen aiheuttamat kasvuhäiriöt vaivaavat nuoria kuusikoita. Tyypillisimpiä kasvuhäiriöt ovat vanhoilla kaski- ja laidunalueilla. Monelle metsänomistajalle tuttuja oireita ovat puun kärkisilmun ja latva-kasvaimen kuoleminen useana vuonna peräkkäin ja siten puun pituuskasvu tyrehtyy ja puusta tulee monilatvainen ja runkovikainen. Tutkimusten mukaan taloudelliset tappiot voivat olla tuhansia euroja hehtaarilla kiertoajan kuluessa.

Metsän terveyslannoituksella vaikutetaan nopeasti puuston kasvukuntoon. Jo puolivuotta lannoituksen jälkeen on tutkimuksissa todettu neulasten booripitoisuuden nousseen 10 – 20- kertaisiksi. Booripitoisuu-den nousu elvyttää puuston latvuksen ja palauttaa pituuskasvun tulevina vuosina normaaliksi ja takaa laatupuun kasvun. Metsien terveyslannoituksiin on saatavissa valtion tukea Kemera-varojen kautta. Ennen terveyslannoituksen ryhtymistä metsän ravinnetilanne on syytä tarkistaa neulasanalyysillä. Näin varmistetaan terveyslannoitus tarve.

Lannoitus on taloudellisinta toteuttaa usean metsänomistajan yhteishankkeena. Yhteishankkeita organisoivat metsäalan toimijat. Eteläisessä Keski-Suomessa koordinoijana toimii Päijänteen Metsänhoitoyhdistys. Palvelu tarjotaan metsänomistajalle avaimet käteen periaatteella, jolloin metsänhoitoyhdistys hoitaa lentojen organisoinnin, lannoitteiden hankinnan ja järjestelee muut asian vaatimat toimet. Yhteishankkeena metsänomistajien lannoitus hoidetaan kustannustehokkaasti suunnittelun, lannoitteiden hankinnan kuin levityksenkin osalta.

Ota yhteyttä kevään aikana jos olet kiinnostunut toteuttamaan lannoituksia omassa metsässäsi.