Keljonlahden voimalaitos vihittiin käyttöön

Keljonlahden yhteistuotantovoimalaitos vihittiin käyttöön perjantaina 6.8.2010. Vihkimisen suoritti työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

Uusi voimalaitos vastaa Jyväskylän kasvavaan kaukolämmön ja sähköenergian tarpeeseen. Voimalaitoksen maksimitehot ovat kaukolämmössä noin 250 MW (megawattia) ja sähkössä noin 210 MW. Kaukolämmön vuosituotanto on keskimäärin 1 TWh (terawattitunti) ja sähkön vuosituotanto parhaimmillaan 1,3 TWh.

Keljonlahden kaukolämpöteho riittää yksinään hieman nollakeliä kylmemmälle säälle. Sitä kovemmilla pakkasilla tarvitaan lisäksi Rauhalahden voimalaitosta ja huippupakkasilla voimalaitosten lisäksi joitakin lämpökeskuksia. Kahden suuren voimalaitoksen yhteiskäytöllä pystytään maksimoimaan yhteistuotantoenergian osuus Jyväskylän lämmityksessä.

Teknisessä mielessä Keljonlahden vuosituotanto riittää kattamaan koko nykyisen Jyväskylän sähköntarpeen. Sähköä ei kuitenkaan käytetä tasaisesti, joten huipputehoja varten tarvitaan muutakin tuotantoa. Keljonlahden voimalaitoksen tekniikka mahdollistaa ajotavan joustavat muutokset: generaattoritehoa voidaan vaihdella muutaman tunnin sisällä 80:sta 210 MW:iin.

Lähipolttoaineet palavat energiatehokkaasti

Nyt tehdyn investoinnin jälkeen Jyväskylä on Suomen kärkikaupunkeja uusiutuvien polttoaineiden käyttäjänä. Tällä tuotantokoneistolla Jyväskylässä on mahdollista saavuttaa uusiutuvien kansallinen tavoite 38 % vuoteen 2020 mennessä. Tulevaisuudessa tehtävillä tuotantoinvestoinneilla määrää pyritään vielä kasvattamaan. Kun Keljonlahden myötä yhteistuotantoenergian määrä Jyväskylässä maksimoidaan, saadaan samalla öljyn käyttö lämmityksessä putoamaan noin 20 prosentista muutamaan prosenttiin.   

Kotimaiset polttoaineet korvaavat kalliita ja ympäristöä kuormittavia tuontipolttoaineita, kuten kivihiiltä ja öljyä. Öljyä tarvitaan vain muutaman tunnin ajan kattilan käynnistyksissä. Yhteistuotantoajossa voimalaitoksen hyötysuhde on noin 85 prosenttia.

Voimalaitos hyödyntää polttoaineinaan jyrsinturvetta ja energiapuuta. Turvetta ostetaan Vapolta, joka kuuluu myös voimalaitoksen osakkaisiin, sekä yksityisiltä turvetuottajilta. Puun sopimustoimittajia on paljon: metsäyhtiöitä, sahoja ja metsänhoitoyhdistyksiä. Polttoaineet hankitaan lähtökohtaisesti ympyränmuotoiselta hakusäteeltä. Koska maakuntamme on itä-länsi -suunnassa kapea, tulee polttoaineita jonkin verran myös naapurimaakunnista.

Voimalaitoksen polttoainehuolto ja –logistiikka luovat maakuntaan noin 500 uutta työpaikkaa. Voimalaitoksen käyttö- ja kunnossapitohenkilökuntaan kuuluu noin 40 energia-ammattilaista. Huomattava määrä toiminnasta hankitaan ostopalveluina.

Kiertopetikattila välitulistuksella

Keljonlahden kiertopetikattila on varustettu välitulistuksella. Korkeapainehöyry johdetaan kattilasta höyryturbiinin korkeapaineosaan, josta ulos tuleva höyry viedään uudelleen kattilaan lämpötilan nostoa varten (välitulistus).

Välitulistuksen jälkeen höyry johdetaan välipaineturbiinin läpi kaukolämmönsiirtimeen (yhteistuotantoajo) tai matalapaineturbiinin läpi lauhduttimeen (lauhdeajo). Höyry pyörittää turbiinia ja samalla akselilla olevaa generaattoria, jolloin mekaaninen liike-energia muuttuu sähköenergiaksi. Sähkö siirretään generaattorista muuntajan kautta Jyväskylän Energian sähköverkkoon ja valtakunnanverkkoon Keljon sähköaseman kautta.

Turbiinin väliotoista saatava lämpöenergia siirtyy kaukolämmönsiirtimien putkissa virtaavaan kaukolämpöveteen. Se pumpataan kaupungin kaukolämpöverkkoon kaukolämpöpumppujen avulla. Jos turbiini ei ole käytössä, kaukolämmöntuotannosta huolehtii kaukolämmön reduktiolämmönvaihdin.

Turpeen ja puun poltossa syntyvät savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimessa ja jäähdytetään savukaasujen lämmön talteenotossa ennen piippuun johtamista. Palamisen yhteydessä syntyvä tuhka kerätään talteen.

Teksti Elina Laiho-Logren

Keljonlahden voimalaitoksen kotisivut