miksi kuolinpesä kannattaa purkaa?

Metsätalouden harjoittaminen kuolinpesänä ei ole järkevää pitkällä aikavälillä. Yhtymämuotoinen omistus tarjoaa etuja kuolinpesään verrattuna myös omistusjärjestelyitä toteutettaessa.

PelakuuikkunaSuomessa on noin 45 000 metsää omistavaa kuolinpesää, joissa on noin 180 000 osakasta. Omistusmuotoon liittyy kuitenkin metsätalouden harjoittamisen ja omistusjärjestelyjen kannalta ongelmallisia tilanteita.

”Välillä vastaan tulee tapauksia, joissa kuolinpesiä voi olla samassa kokonaisuudessa mukana jo kolmessa polvessa. Tällaisissa tapauksessa jo pelkästään henkilöiden ja osuuksien selvittely voi olla erittäin työlästä ja monimutkaista”, huomauttaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksessä metsätilojen omistusjärjestelyihin erikoistunut Ossi Hannula.

Hannulan neuvo kuolinpesille onkin, että kuolinpesä kannattaa pyrkiä purkamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

”En keksi yhtään syytä, miksei metsäomaisuutta sisältävää kuolinpesää kannattaisi purkaa. Sen sijaan purkamista puoltavia syitä löytyy useita, ja monet niistä ovat taloudellisia.”

Kuolinpesästä yhtymäksi

Kuolinpesä purkautuu, kun tehdään lopullinen perinnönjako. Tilanteessa, jossa leski on elossa ja kuolinpesän osakkaana, tehdään ensin ositus ja tämän jälkeen perinnönjako. Tällöin lesken osakkuus kuolinpesässä päättyy ositukseen.

”Usein kuolinpesään sisältyy myös muuta omaisuutta kuin metsäkiinteistö. Vaikka lopullista perinnönjakoa ei suoritettaisi, voi metsätalouden harjoittamisen kannalta olla järkevää tehdä osittainen perinnönjako vain metsäkiinteistön osalta. Myös ositus voidaan tehdä osittaisena, jolloin leskikin voi olla omistamassa metsätilaa”, sanoo Hannula.

Kun metsäkiinteistön osalta on suoritettu perinnönjako ja kiinteistön omistus siirtyy esimerkiksi kolmelle sisarukselle yhteisesti eli jokainen heistä omistaa metsäkiinteistöstä 1/3 määräosan. Näin muodostuu automaattisesti verotusyhtymä. Yhtymä on verottajan käyttämä yksikkö, mutta tarkoittaa määräosin kiinteistön yhteisomistusta.

”Yhtymänä metsätalouden harjoittaminen sekä mahdolliset omistusjärjestelyt ovat kaikkien kannalta järkevämpiä toteuttaa.”

Omistusosuuksilla kauppaa

Mikäli kuolinpesän omistaman metsäkiinteistön osakkaat haluavat myydä osuuksia toisilleen, on kauppa aina kannattavampaa toteuttaa kiinteistön omistusosuuksilla kuin kuolinpesän osuuksilla.

”Yksi keskeisimmistä eduista on se, että kun kauppa tehdään kiinteistön omistusosuuksilla, muodostuu yhtymälle kaupan myötä metsävähennysoikeus. Tämä on merkittävä taloudellinen hyöty, kun yhtymä tekee jatkossa puukauppoja. Kuolinpesän osuuksien kaupoissa vähennysoikeutta ei synny”, muistuttaa Hannula.

Toinen huomionarvoinen asia on, että tietyissä tilanteissa myös kuolinpesäosuuden myyjälle saattaa muodostua merkittävä luovutusvoitto, josta on maksettava pääomavero.

”Kuolinpesäosuuden kauppaaminen on irtaimen omaisuuden kauppaa, joka on aina luovutusvoittoveron alainen. Sisarusten välillä tai suoraan alenevassa polvessa kiinteistön omistusosuuden eli yhtymäosuuden kauppa on tiettyjen kriteereiden täytyttyä taas verovapaa. Eli usein sekä ostaja että myyjä hyötyvät verotuksellisesti, kunhan käyvät kauppaa kiinteistön omistusosuuksilla eikä kuolinpesän osuuksilla.”, kuvailee Hannula. 

Etuja metsäverotuksessa

Yhtymän saama metsätalouden vuosittainen tulo jaetaan osakkaiden henkilökohtaiseksi pääomatuloksi omistusosuuksien suhteessa. Sen sijaan kuolinpesän tuloja verotetaan yhtenä kokonaisuutena. Siksi isompaa puukauppaa suunnittelevan kuolinpesän voi olla järkevää muuttaa omistusmuoto yhtymäksi ennen puukaupan tekoa.

”Otetaan esimerkki. Jos puukauppatuloja tulee kolmen osakkaan kuolinpesälle 70 000 euroa, maksaa se 30 000 euroon saakka pääomaveroa 30 prosenttia, ja yli menevästä osasta, eli 40 000 eurosta, 34 prosenttia. Yhteensä veroja tulee maksettavaksi 22 600 euroa, jos ei muita vähennyksiä oteta huomioon”, ynnäilee Hannula.

Kolmen osakkaan yhtymällä verotettava tulo jaetaan kolmeen osaan, jolloin kullekin tulee verotettavaa pääomatuloa 23 333,33 euroa. Kun tulo jää alle 30 000 euron (olettaen, että osakkailla ei ole muita pääomatuloja), maksaa kukin veroa 30 prosentin mukaan, eli yhteensä 21 000 euroa.

”Yhtymä maksaa tässä tapauksessa 1 600 euroa vähemmän pääomaveroa kuin kuolinpesä maksaisi.”

Kuolinpesä ei voi myöskään vähentää vuosittain metsätalouden tappioita verotuksessa, toisin kuin yhtymässä, jossa tappiot tulevat jokaiselle osakkaalle vähennettäväksi henkilökohtaisessa verotuksessa.

Päijänteen Mhy auttaa

Päijänteen Metsänhoitoyhdistys avustaa metsäkiinteistöjä sisältäviä kuolinpesiä omistusjärjestelyissä. Yhdistyksen ammattilaiset tuntevat alan lainsäädännön ja käytännöt, joten heidän ammattitaitoa kannattaa hyödyntää.

”Avustamme omistusjärjestelyissä ja teemme sopimusjakoja. Kun osakkailla on asioista yhteisymmärrys, ovat osituksen ja perinnönjaon kustannukset varsin kohtuulliset suhteessa niillä saavutettaviin hyötyihin. Sen takia kannustammekin tarttumaan härkää sarvista ja laittamaan pöytälaatikossa odottelevat kuolinpesän asiat rohkeasti järjestykseen”, kannustaa Hannula.   
 

Kuolinpesän purkamista puoltaa:

- Omistuksen selkeys.

- Metsävähennysoikeuden muodostuminen omistusjärjestelyissä ja verokuopan väistäminen luovutusvoittoveron osalta.

- Metsäverotus. Yhtymän suurien puukauppojen verosäästö ja kuolinpesän vuosittaisten metsätalouden tappioiden vähentäminen.

 

Teksti: Sami Karppinen