Valtakirjakauppa Aaren kansiKelpaisiko kymppi lisää kuutiolle harvennuspuusta?

Katkonnan vaikutus metsänomistajan puukauppatiliin voi olla harvennusleimikollakin jopa tuhansia euroja.

Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojana Hankasalmella toimiva Aarne Jalkanen on perehtynyt tämän vuoden aikana tavallistakin tarkemmin metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppoina toteutettujen harvennusleimikoiden tukkikertymiin.

”Kiinnostukseni heräsi, kun kaksi eri ostajaa hakkasi hyvin saman tyyppiset vierekkäiset harvennusleimikot. Huomasin, että tukkiprosenteissa oli todella suuret erot. Siksi lähdin laskemaan asian rahallista merkitystä metsänomistajalle perusteellisesti”, Jalkanen kertoo.

Päätehakkuiden tukkiprosenttia on seurattu perinteisesti varsin tarkasti, mutta harvennusleimikoilla asiaan on kiinnitetty vähemmän huomiota. Kuitenkin juuri järeydeltään pienemmissä leimikoissa erot katkonnassa eri ostajien välillä ovat suurimmillaan.

”Yksi ostaja voi saada keskijäreydeltään noin kaksisataalitraisista rungoista tukkia lähes 50 prosenttia, kun toisella ostajalla tukkiprosentti voi jäädä kahdenkymmenen tuntumaan”, näyttää Jalkanen tilastoja.

Kymmenen euroa joka kuutiolle

Tukkikertymän vaikutus metsänomistajan saamaan puukauppatuloon on todella suuri. Parhaan käsityksen asiasta saa, kun leimikolta myydyille puille lasketaan runkohinta. Se kertoo, millaiseksi puun keskimääräinen kuutiohinta muodostuu, kun huomioidaan kaikki leimikolta korjatut puutavaralajit.

”Esimerkiksi 800 kuution harvennusleimikossa, jonka puiden keskijäreys on 200 litraa, on parhaimmillaan runkohinnaksi muodostunut noin 35 euroa. Samanlaisella kohteella toisen ostajan katkonta on puolestaan johtanut 25 euron runkohintaan”, kuvailee Jalkanen.

Tällaisessa tapauksessa kympin ero kuutiohinnassa tarkoittaa, että metsänomistajan tili voi olla jopa 8000 euroa pienempi tai suurempi sen mukaan, miten ostaja onnistuu katkonnassa, vaikka puukauppasopimuksessa molemmilla ostajilla olisi samat yksikköhinnat.

Metsäneuvoja Aarne Jalkanen muituttaa, että Metsänhoitoyhdistyksen keräämä katkonta-aineisto on kaikkien Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojien hyödynnetetävissä ja siten myös metsänomistajien tukena valtakirjalla tehtävissä puukaupoissa. "Metsänomistajan puukauppatilin kannalta on myös harvennusleimikolla ratkaisevan tärkeää se, kuinka tarkkaan tukit ja pikkutukit otetaan talteen", lisää Aarne.

Mitä metsänomistaja voi tehdä?Valtakirjakauppa Aarne pöllit

Parhaiten metsänomistaja voi Jalkasen mukaan vaikuttaa puukaupan tulokseen kilpailuttamalla myymänsä leimikon useamman ostajan kesken. Kun kysyntä puulle on kovaa, voivat erot yksikköhinnoissakin olla nyt hyvin merkittäviä.

”Meiltä metsänhoitoyhdistyksestä löytyy vahvaa asiantuntijuutta tarjousten vertailuun. Meillä on myös käytössämme tietoa siitä, kuinka eri ostajien katkonta on onnistunut valtakirjakaupoilla myydyissä leimikoissa. Tämän arvokkaan tiedon metsänomistaja saa käyttöönsä hyödyntämällä palveluitamme.”

Jos metsänomistaja hoitaa kilpailutuksen itse, Jalkanen muistuttaa, että tarjousten vertailu kannattaa tehdä itse arvioimiensa puutavaralajikertymien perusteella.

”Ostajat voivat laskea tarjouksiinsa osan kuitupuusta pikkutukkina. Kun arvioidut määrät ja käytetyt mitat vaihtelevat ostajittain hyvin paljon, on tarjousten vertailu vaikeaa. Runkohinnoittelu olisi yksiselitteinen vaihtoehto harvennuksellekin, joka helpottaisi tarjousten vertailua.”

Pikkutukit tai parrut vaikuttavat kuitukokoisen puun keskimääräiseen kuutiohintaan jonkin verran, mutta tärkeintä on se, kuinka tarkasti arvokas tukkiosa otetaan talteen.

”Tukin hinta on noin kolminkertainen kuitupuun hintaan nähden. Jos tukkisaanto jää alhaiseksi, ei iso pikkutukkiosuuskaan paranna aina merkittävästi tulosta metsänomistajan kannalta.”

Hyödynnä Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntemus

Tilanteet ja eri puutavaralajien kysyntä puumarkkinoilla vaihtelevat varsin nopeasti, joten Jalkasen mukaan on mahdoton antaa yleispätevää ohjetta siitä, että jonkin ostajan katkonta olisi huonoa ja toisen hyvää.

”Samallakin ostajalla mitat ja laadut vaihtelevat usein leimikoittain sen mukaan, millaista puuta heiltä on tilattu. Ostajilla on myös käytössä erilaisia mittoja sen mukaan, menevätkö puut omille tuotantolaitoksille jalostettavaksi, vai toimitetaanko ne toisille toimijoille.”

Metsänhoitoyhdistyksen katkonta-aineistoista on havaittavissa, että harvennusleimikoilla erot katkonnassa eri ostajien välillä ovat viime vuosina kasvaneet. Jalkanen arvelee, että syynä voi olla kuitupuun kasvanut kysyntä.

”Puukaupan tekemiseen liittyy aina monta muuttujaa, eikä kahta täysin samanlaista leimikkoa ole. Mutta asioimalla oman Metsänhoitoyhdistyksen kanssa metsänomistaja saa aina käyttöönsä sen hetkisen parhaan osaamisen puukauppansa tueksi, sillä teemme kauppaa joka viikko. Hyöty voi olla parhaimmillaan tuhansien eurojen arvoinen”, Jalkanen huomauttaa.

 

”Valtakirjakauppa tehdään aina metsänomistajan lähtökohdista”

Puukaupan käydessä kierroksilla metsänomistajan kannattaa varmistaa, että hänen tavoitteensa tulevat huomioitua parhaalla mahdollisella tavalla puukaupan kaikissa vaiheissa. Metsäneuvoja Aarne Jalkanen muistuttaa, että puukaupan tekeminen valtakirjalla yhdessä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa on tähän hyvä konsti.

”Kun suunnittelee puukaupan alusta asti oman metsäneuvojan kanssa, tulevat metsänomistajan tavoitteet, tilan metsänhoidolliset tarpeet ja puumarkkinatilanne sovitettua yhteen metsänomistajan lähtökohdista.”

Jalkanen painottaa, että silloinkin, kun puukauppa tehdään valtakirjakauppana Metsänhoitoyhdistyksen kautta, on päätäntävalta asioissa aina metsänomistajalla.

”Me teemme asiantuntemuksemme pohjalta metsänomistajalle esityksiä vaihtoehdoista, mutta metsänomistaja tekee päätökset.”

Metsänhoitoyhdistys aina ajan hermolla

Metsänomistajalle valtakirjakauppa on myös helppo ja vaivaton tapa varmistua siitä, että tieto myytävästä leimikosta menee kaikille alueen puunostajille.

”Tarjousten vertailussa erinomaisen avun tarjoaa keräämämme katkonta-aineisto. Metsänhoitoyhdistys onkin ainoa taho, jolta löytyy tiedot toteutuneesta katkonnasta ostajittain. Lisäksi teemme puukauppaa päivittäin, joten tunnemme mahdolliset muutokset katkonnoissa ja markkinatilanteessa hyvin”, Jalkanen sanoo.

Valtakirjakauppaan sisältyy metsänhoitoyhdistyksen toimesta tehtävä korjuunvalvonta, jonka avulla varmistetaan, että kaupan ehdot toteutuvat myös käytännössä. Huomiota kiinnitetään niin katkontaan, korjuujälkeen kuin ympäristöasioihinkin. 

”Mielestäni puukaupan tekeminen valtakirjalla on metsänomistajalle erittäin kannattava investointi, joka voi tuoda parhaimmillaan tuhansien eurojen hyödyn”, Jalkanen kuvailee.

Valtakirjakauppa Aarne2

 Paitsi katkonnassa käytössä olevat mitat, myös hakkuukoneenkuljettajan ammattitaito vaikuttaa paljon puukaupan taloudelliseen lopputulokseen. Konetyö Puntasen yrittäjä Tomi Puntanen ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Aarne Jalkanen sanovat, että metsänhoitoyhdistys palvelee puunkorjuussakin aina metsänomistajan lähtökohdista.

Teksti ja kuvat: Sami Karppinen