Puukauppaa tehdessä huomio sopimusehtoihin 

 

Puukauppojen yhteydessä on tänä syksynä ilmennyt joitakin sopimuksiin liittyviä erimielisyyksiä ja sopimusehtoja on kiristetty. Näillä vinkeillä vältät pahimmat sudenkuopat ja teet onnistuneet kaupat.

 

 

Puun myyntisopimuksessa on kysymyksessä kahden elinkeinonharjoittajan välinen sopimus. Kiristyneissä sopimusehdoissa ei ole juridisia ongelmia.

Leimikko kannattaa merkitä maastoon etukäteen epäselvyyksien välttämiseksi. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota myös puukauppasopimuksessa: Kuka on vastuussa leimikkorajan tai kiinteistörajan ylityksestä, erityiskohteista ja mikä on mahdollisen korvauksen suuruus? Kaikki kannattaa kirjata ylös ongelmatilanteiden varalta.

Joidenkin puukauppasopimuksien perusteella ostaja on oikeutettu teettämään ennakkoraivauksen myyjän laskuun. Tarkista sopimusehdot, ettei tule yllätyksiä.

Puukauppaa tehdessä lasketaan arvioidut tukkiprosentit puukauppatarjousten mitta- ja laatuvaatimusten perusteella. Tässä kannattaa käyttää apuna metsänhoitoyhdistyksen katkontavertailua, joka perustuu eri ostajien toteutuneisiin tukkiprosentteihin.

Ottaako puukauppasopimus kantaa mitta- ja laatuvaatimusten noudattamiseen vai onko ostajalla oikeus poiketa niistä? Mikäli on, tukkiprosentti saattaa muuttua arvioidusta ja asian riitautus on vaikeaa. Virallinen mittaus tulee pyytää 14vrk kuluessa mittaustodistuksen tiedoksi saamisesta.

Puutavaran kaukokuljetusta ei kuitupuiden osalta kannata sallia ennen mittaustodistuksen hyväksymistä. Puiden ollessa tienvarressa on mahdollisten katkontaan liittyvien erimielisyyksien ratkaiseminen helpompaa. Myös puiden varastointiaika ja mahdollisten tiestövaurioiden korvaaminen tulee sopia etukäteen. 

Kauppaa tehdessä puun ostajien esittämistä ehdoista voi aina neuvotella, eikä niitä pidä sellaisenaan hyväksyä. Neuvottelija voi olla joko metsänomistaja tai metsänhoitoyhdistys valtakirjalla.

 

Lauri Tapio
kenttäpäällikkö, MTK Metsälinja