VALTION KEMERA-TUKEA MAKSETTIIN METSÄNOMISTAJILLE KESKI-SUOMESSA REILUT 4 MILJOONAA EUROA

 

 

 

Suomen metsäkeskus maksoi vuonna 2019 Keski-Suomen metsänomistajille noin 4,1 miljoonaa euroa kestävän metsätalouden rahoitustukea puuntuotantoon, mikä oli 0,35 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Puuntuotannon lisäksi tukea maksettiin luonnonhoitohankkeille ja ympäristötukena Keski-Suomessa yhteensä 216 000 euroa. Valtion talousarviossa Kemera-tukea oli osoitettu koko maahan 55,9 miljoonaa euroa. Puuntuotannon tukea jäi käyttämättä 6,5 miljoonaa euroa.

Valtaosa Kemera-tuesta, noin 3,5 miljoonaa euroa, käytettiin Keski-Suomessa nuorten metsien hoitoon. Nuorten metsien hoitoa tehtiin viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Taimikoiden varhaishoidon pinta-ala pysyi lähes ennallaan reilussa 3000 hehtaarissa.

Taimikon varhaishoito on tarpeellinen jokaisessa taimikossa noin viiden vuoden kuluttua taimikon perustamisesta. Yksityismetsiin syntyy uusia taimikoita vuosittain noin 100 000 hehtaaria. 

- Kemera-tuella varhaishoitoa on viime vuosina tehty koko maassa reilu kolmasosa tarpeeseen nähden. Kemera-varhaishoidon määrä vaihtelee maakuntien välillä 20 prosentista 70 prosenttiin. Keski-Suomessa osuus on noin 50 prosenttia suhteessa tehtyihin uudistushakkuisiin vuosina 2012-2015, kertoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.

Työmäärien kasvattaminen 70 prosentin tasolle koko maassa vaatisi tukivaroja noin viisi miljoonaa euroa eli saman verran kuin tukea on viime vuosina säästynyt. 

Metsätietöissä ja suometsien hoidossa kasvua, terveyslannoituksessa laskua

Metsätietöitä tehtiin Kemera-tuella Keski-Suomessa noin 58 kilometriä, mikä oli 39 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tukivaroja töihin käytettiin 0,3 miljoonaa euroa. Suometsiä hoidettiin noin 1300 hehtaarin alalla, mikä oli 18 prosenttia edellisvuotta enemmän. Terveyslannoituksissa työmäärä laski maakunnassa edellisvuoden 900 hehtaarista noin 550 hehtaariin.

- Etenkin metsätie- ja suometsähankkeiden toteuttaminen on vaativaa ja hankkeiden valmistelu vaatii pitkäjänteisyyttä. Työmäärien edelleen kasvattamiseksi tarvittaisiin lisää toimihenkilöitä kentälle suunnittelemaan ja toteuttamaan töitä, toteaa Korhonen.

Ympäristötuen käyttö laski

Kemera-tukea käytettiin Keski-Suomessa puuntuotannon lisäksi metsäluonnon hoitoon ympäristötukena noin 180 000 euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 40 000 euroa. Ympäristötuen käyttö laski 15 prosenttia edellisvuodesta. Tukea käytetään pääosin metsälaki- ja METSO-kohteiden suojeluun.
 
Ympäristötukisopimuksella metsänomistaja sitoutuu jättämään arvokkaan luontoympäristön hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle 10 vuodeksi. Korvauksena määräaikaisesta suojelusta metsänomistaja saa ympäristötukea. Tällä hetkellä ympäristötukisopimuksia on voimassa koko maassa noin 35 000 hehtaarin alalla. 

Nyt on voimassa vain yksi Kemera-laki

Vuonna 2015 kumotun niin sanotun vanhan Kemera-lain maksatukset päättyivät vuoden 2019 loppuun. Vanhan lain mukaisille hankkeille ei voi enää maksaa tukea. 1.1.2020 alkaen on voimassa vain yksi Kemera-laki, jonka töihin Metsäkeskus voi maksaa Kemera-tukea.
 
Vanhan lain hankkeiden loppuselvittelyjä tehdään Metsäkeskuksessa vielä ainakin tänä vuonna. Tämä tarkoittaa lähinnä hankkeita, joille on maksettu tukea, mutta töitä ei ole tehty loppuun. Metsäkeskus selvittää, tuleeko varoja periä takaisin kesken jääneiltä hankkeilta. 

Kemera-tuki vauhdittaa metsänhoitotöitä

Kemera-tukea saa vuosittain noin 45 000 metsänomistajaa. He ovat omatoimisimpia pienten ja isojen taimikoiden hoitotöissä. Suometsä-, tie-, ja lannoitushankkeet ovat taas pääsääntöisesti metsäammattilaisten organisoimia töitä.

Metsänomistajat ja heidän valtuuttamansa metsäalan toimijat voivat hakea Kemera-tukea taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon helpoiten Metsään.fi-palvelussa. Muihin metsänhoitotöihin voi tukea hakea Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyvillä Kemera-lomakkeilla.

- Kemera-tukea on hyvin saatavilla, ja tuen hakeminen metsätöihin kannattaa, Korhonen Metsäkeskuksesta sanoo.

Lisätietoa Kemera-varojen käytöstä vuonna 2019 on Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Kemera-tuella tehdyn varhaishoidon määrä suhteessa tavoitteeseen maakunnittain


Lisätietoja:

Mikko Korhonen
rahoitus- ja tarkastuspäällikkö, itäinen palvelualue
Suomen metsäkeskus
p. 040 3523090
mikko.korhonen(at)metsakeskus.fi

Metsäkeskuksen tehtävänä on edistää metsätaloutta ja alan elinkeinoja ja neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä. Metsäkeskus myös kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä sekä valvoo metsälainsäädännön noudattamista. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

 

KEMERA-TUKEA MAKSETTIIN METSÄNOMISTAJILLE KESKI-SUOMESSA REILUT 4 MILJOONAA EUROA

Suomen metsäkeskus maksoi vuonna 2019 Keski-Suomen metsänomistajille noin 4,1 miljoonaa euroa kestävän metsätalouden rahoitustukea puuntuotantoon, mikä oli 0,35 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Puuntuotannon lisäksi tukea maksettiin luonnonhoitohankkeille ja ympäristötukena Keski-Suomessa yhteensä 216 000 euroa. Valtion talousarviossa Kemera-tukea oli osoitettu koko maahan 55,9 miljoonaa euroa. Puuntuotannon tukea jäi käyttämättä 6,5 miljoonaa euroa.

Valtaosa Kemera-tuesta, noin 3,5 miljoonaa euroa, käytettiin Keski-Suomessa nuorten metsien hoitoon. Nuorten metsien hoitoa tehtiin viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Taimikoiden varhaishoidon pinta-ala pysyi lähes ennallaan reilussa 3000 hehtaarissa.

Taimikon varhaishoito on tarpeellinen jokaisessa taimikossa noin viiden vuoden kuluttua taimikon perustamisesta. Yksityismetsiin syntyy uusia taimikoita vuosittain noin 100 000 hehtaaria. 

- Kemera-tuella varhaishoitoa on viime vuosina tehty koko maassa reilu kolmasosa tarpeeseen nähden. Kemera-varhaishoidon määrä vaihtelee maakuntien välillä 20 prosentista 70 prosenttiin. Keski-Suomessa osuus on noin 50 prosenttia suhteessa tehtyihin uudistushakkuisiin vuosina 2012-2015, kertoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.

Työmäärien kasvattaminen 70 prosentin tasolle koko maassa vaatisi tukivaroja noin viisi miljoonaa euroa eli saman verran kuin tukea on viime vuosina säästynyt. 

Metsätietöissä ja suometsien hoidossa kasvua, terveyslannoituksessa laskua

Metsätietöitä tehtiin Kemera-tuella Keski-Suomessa noin 58 kilometriä, mikä oli 39 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tukivaroja töihin käytettiin 0,3 miljoonaa euroa. Suometsiä hoidettiin noin 1300 hehtaarin alalla, mikä oli 18 prosenttia edellisvuotta enemmän. Terveyslannoituksissa työmäärä laski maakunnassa edellisvuoden 900 hehtaarista noin 550 hehtaariin.

- Etenkin metsätie- ja suometsähankkeiden toteuttaminen on vaativaa ja hankkeiden valmistelu vaatii pitkäjänteisyyttä. Työmäärien edelleen kasvattamiseksi tarvittaisiin lisää toimihenkilöitä kentälle suunnittelemaan ja toteuttamaan töitä, toteaa Korhonen.

Ympäristötuen käyttö laski

Kemera-tukea käytettiin Keski-Suomessa puuntuotannon lisäksi metsäluonnon hoitoon ympäristötukena noin 180 000 euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 40 000 euroa. Ympäristötuen käyttö laski 15 prosenttia edellisvuodesta. Tukea käytetään pääosin metsälaki- ja METSO-kohteiden suojeluun.
 
Ympäristötukisopimuksella metsänomistaja sitoutuu jättämään arvokkaan luontoympäristön hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle 10 vuodeksi. Korvauksena määräaikaisesta suojelusta metsänomistaja saa ympäristötukea. Tällä hetkellä ympäristötukisopimuksia on voimassa koko maassa noin 35 000 hehtaarin alalla. 

Nyt on voimassa vain yksi Kemera-laki

Vuonna 2015 kumotun niin sanotun vanhan Kemera-lain maksatukset päättyivät vuoden 2019 loppuun. Vanhan lain mukaisille hankkeille ei voi enää maksaa tukea. 1.1.2020 alkaen on voimassa vain yksi Kemera-laki, jonka töihin Metsäkeskus voi maksaa Kemera-tukea.
 
Vanhan lain hankkeiden loppuselvittelyjä tehdään Metsäkeskuksessa vielä ainakin tänä vuonna. Tämä tarkoittaa lähinnä hankkeita, joille on maksettu tukea, mutta töitä ei ole tehty loppuun. Metsäkeskus selvittää, tuleeko varoja periä takaisin kesken jääneiltä hankkeilta. 

Kemera-tuki vauhdittaa metsänhoitotöitä

Kemera-tukea saa vuosittain noin 45 000 metsänomistajaa. He ovat omatoimisimpia pienten ja isojen taimikoiden hoitotöissä. Suometsä-, tie-, ja lannoitushankkeet ovat taas pääsääntöisesti metsäammattilaisten organisoimia töitä.

Metsänomistajat ja heidän valtuuttamansa metsäalan toimijat voivat hakea Kemera-tukea taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon helpoiten Metsään.fi-palvelussa. Muihin metsänhoitotöihin voi tukea hakea Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyvillä Kemera-lomakkeilla.

- Kemera-tukea on hyvin saatavilla, ja tuen hakeminen metsätöihin kannattaa, Korhonen Metsäkeskuksesta sanoo.

Lisätietoa Kemera-varojen käytöstä vuonna 2019 on Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Kemera-tuella tehdyn varhaishoidon määrä suhteessa tavoitteeseen maakunnittain


Lisätietoja:

Mikko Korhonen
rahoitus- ja tarkastuspäällikkö, itäinen palvelualue
Suomen metsäkeskus
p. 040 3523090
mikko.korhonen(at)metsakeskus.fi

Metsäkeskuksen tehtävänä on edistää metsätaloutta ja alan elinkeinoja ja neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä. Metsäkeskus myös kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä sekä valvoo metsälainsäädännön noudattamista. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Normal 0 false 21 false false false FI X-NONE X-NONE