Kuusia ja mäntyjä vaivaavat juurikääpäsienet ovat havupuittemme taloudellisesti vahingollisimmat lahottajat. Juurikääpätartunta saa alkunsa, kun sienen ilmassa leijailevat itiöt laskeutuvat tuoreelle puupinnalle. Kesähakkuiden kannot ovat juurikäävälle paras mahdollinen reitti iskeytyä metsikköön. Juuristoa pitkin sieni leviää kannosta pystypuihin lahottaen metsikköä puu puulta. Keinoja sienen maanpinnan alla tapahtuvan juuristolevinnän pysäyttämiseksi ei ole.

Miksi metsikkö kannattaa suojata juurikääpätartunnalta?

Juurikäävän torjunta

 

Kuvassa juurikäävän aiheuttama tyvilaho eli maannousema. Laho voi nousta rungossa jopa 10 metrin korkeudelle.

Juurikääpäsieni on pitkäaikainen riesa. Kun sieni pääsee metsikköön tuoreiden kantojen kautta, on kasvupaikka pahimmillaan seuraavat 300 vuotta sienen hallinnassa. Tautikierre saadaan katkaistua ainoastaan vaihtamalla altis puulaji juurikäävälle kestäväksi. Sekä kuusen- että männynjuurikääpä saadaan talttumaan puhtaalla lehtipuumetsiköllä. Kuusenjuurikääpää vastaan myös mänty on kestävä. Kantojen nosto vähentää tautia, mutta ei yksin riitä torjumaan sitä. Puulajin vaihto on myös kantojen korjuun jälkeen suositeltavaa.

Jos puulajia ei voida vaihtaa, on tilanne huono. Juurikääpätuhoilla on taipumus lisääntyä puusukupolvesta toiseen sienen rihmastolevinnän seurauksena. Lahoista päätehakkuukannoista sieni leviää uuden puusukupolven taimiin ja edelleen juuriyhteyksiä pitkin puusta puuhun. Kun sienellä on aikaa levitä ja lahottaa puita koko kiertoaika, ovat tuhot sen mukaiset. Seuraavassa puusukupolvessa on tautia levittäviä lahoja päätehakkuukantoja jälleen entistä enemmän; lahokierre jatkuu ja tuhot kasvavat.

Juurikääpä voi lahottaa kuusen rungon useiden metrien korkeudelle ja kun arvokkaat tyvitukit päätyvät sellupinoon, se tuntuu metsänomistajan kukkarossa. Erityisen hankala tilanne on metsänomistajalle, kun männikkö on juurikäävän pilaama eikä männylle ole vaihtoehtoista, kasvupaikalle sopivaa puulajia. Tuhot ovat suuret jo taimikkovaiheessa eikä vajaatuottoisen metsikön kasvattaminen ole taloudellisesti kannattavaa.

Varmista kantojen käsittely ennen hakkuta ja käy tarkistamassa työjälki hakkuun jälkeen

Tärkein, taloudellisin ja tehokkain keino on torjua juurikääpää ennakkoon ja estää sienen pääsy metsikköön. Kantojen torjuntakäsittely tulee aloittaa keväällä termisen kasvukauden alkaessa (vuorokauden keskilämpötila noustua pysyvästi yli +5 asteeseen). Metsänomistajan ja jokaisen metsäammattilaisen, joka on jollakin tavalla osallisena hakkuussa, pitäisi varmistaa, että kannot käsitellään hakkuun yhteydessä torjunta-aineella ja että käsittely täyttää sille asetetut laatuvaatimukset. Hyvä torjuntatulos saadaan, kun koko kaatopinta on torjunta-aineen peitossa. Torjunta-aineena voi käyttää joko urealiuosta tai biologista, harmaaorvakka-sienen itiöitä sisältävää Rotstop-valmistetta. Syksyllä kantokäsittely on tarpeen aina pakkasten tuloon asti.

Juurikääpä voi levitä myös korjuuvaurioista, etenkin jos vaurio on syvä ja sijaitsee lähellä puun tyveä. Toisin kuin kaatopintoja, jäävän puuston vaurioita ei käytännössä voida suojata itiötartunnalta. Ainoa keino välttää vaurioista leviävää lahoa on välttää korjuuvaurioita.

On tärkeää, että metsänomistaja käy heti hakkuun jälkeen tarkastamassa, että kantojen kaatopinnat ovat torjunta-aineen peitossa. Torjunta-aineeseen on lisätty väriaine, mikä näkyy kantojen kaatopinnalla noin viikon ajan käsittelystä ja auttaa peittävyyden arvioinnissa. Myös pahoin vaurioituneet ajourien reunapuut tulisi poistaa juurikäävän leviämisriskin vähentämiseksi.

Juurikäävän leviämistä voidaan rajoittaa, kun kaikki ovat mukana talkoissa

Paluuta siihen, että metsiä hakattaisiin ainoastaan talviolosuhteissa ilman juurikääpäriskiä, ei valitettavasti ole. Jo nyt noin puolet hakkuista tehdään ajankohtana, jolloin kannot ovat alttiita juurikääpätartunnalle. Jatkossa ilmaston lämmetessä riskihakkuiden määrä tulee edelleen kasvamaan. Pakkasjaksot lyhenevät ja juurikääpä pärjää entistä pohjoisemmassa.

Juurikääpä2

 

Männynjuurikääpä aihauttaa männiköissä tyvitervastautia. Laho ei nouse männyn runkoon vaan sieni lahottaa männyn juuristoa, mikä estää puun veden ja ravinteiden saannin. Usein pesäkkeinä esiintyvien sairaiden puiden latvus harsuuntuu, ruskettuu ja lopulta puut kuolevat pystyyn.

Kuusenjuurikääpä selviää viileämmässä ilmastossa kuin männynjuurikääpä ja sitä on tavattu jo Lapissakin. Jotta leviäminen Pohjois-Suomeen saataisiin pysähtymään, kantokäsittely suositellaan tekemään kuusikoiden kesähakkuissa koko kuusen levinneisyysalueella. Männiköiden kesähakkuissa käsittely on suositeltavaa Lapin maakunnan eteläpuolella. Kantokäsittelystä aiheutuvien kustannusten osittaiseen korvaamiseen maksetaan metsänomistajalle kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) tukea 70 euroa/ha. Hallituksen säästötoimien vuoksi tuki on poistumassa ja torjunnasta on tulossa lakisääteinen velvoite.