Petri Manninen1Kangasniemeläinen yrittäjä Petri Manninen on urakoinut ajokoneillaan Päijänteen Metsänhoitoyhdistykselle jo kolmetoista vuotta.

Metsäalalla ajokonetyötä on pidetty perinteisesti yrittäjän kannalta haastavana työlajina. Vallalla on ollut käsitys, että tili tehdään hakkuukoneella, mutta ajokonetyön kannattavuus on heikko. Kangasniemeläinen Petri Manninen on kuitenkin nähnyt asian toisin.

”Yrityksessämme on kaksi ajokonetta ja kolme työntekijää. Minä olen kokenut ajokoneurakoinnin parhaaksi vaihtoehdoksi”, linjaa Metsätyö Manninen Oy:tä luotsaava mies.

Mannisen vuonna 1997 alkanut ura yrittäjänä osoittaa, että toiminta on ollut myös taloudellisesti järkevää. Pitkäjänteisyys ja omaan ydinosaamiseen keskittyminen tuo työhön tehokkuutta.

”Talvi on ajokonehommassa kiireisintä aikaa, joten päivää venytetään tarpeen mukaan. Kesällä työtahti on rauhallisempi, joten työllisyyden tasaamiseksi teemme myös kaivinkoneurakointia yhdellä koneella”, 43-vuotias Manninen kertoo.

Lisäksi Manniselta löytyy aurauskalustolla varustettu traktori, jolla hoituu tarvittaessa teiden aukaisu omillekin työmaille.

”Työmaamme sijaitsevat pääasiassa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen pohjoisella alueella, karkeasti Muuramesta pohjoiseen ja Jyväskylän itäpuolella.”

Yrittäjä arvostaa jatkuvuutta

Mannisen ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen yhteistyö alkoi vuonna 2005.

”Olen ollut yhteistyöhön erittäin tyytyväinen. Metsänhoitoyhdistyksessä ymmärretään tasaisen työllisyyden merkitys yritystoiminnalle. He ovatkin pyrkineet aktiivisesti vaikuttamaan asiaan aina mahdollisuuksien mukaan”, Manninen kuvailee.

Pääomavaltaisella ja työsuoritteiden volyymeihin perustuvalla alalla yrittäjän pitää pystyä luottamaan siihen, että töitä on myös tulevaisuudessa.

”Siksi arvostan jatkuvuutta, jota Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on tarjonnut. Työllisyys on ollut hyvä.”

Petri Manninen2Pitkäjänteisen yhteistyön myötä Manninen on investoinut rohkeasti konekalustoon. Moderneilla koneilla työ on paitsi tehokasta ja mielekästä, myös metsänomistajan kannalta laadukasta. Tällä hetkellä Manniselta löytyy Ponssen Elk vuosimallia 2014 sekä Buffalo vuosimallia 2016.

”Buffalon tilalle on tulossa keväällä uusi vastaava ajokone. Ponssen huoltosopimus toimii erinomaisesti, joten pystymme keskittymään täysillä omaan työhömme.”

Kehitys konekaluston osalta on ollut huimaa niistä ajoista, kun Manninen hankki 1990-luvulla ensimmäisen käytetyn Pika –ajokoneensa ja aloitti uran yrittäjänä.

”Remonttia sai tehdä silloin jatkuvasti, ei niitä aikoja juuri kaipaa”, mies naurahtaa.

Yhteispelillä korjuu onnistuu

Vuosittain Mannisen ajokoneet kuljettavat metsätien varteen noin 80 000 – 90 000 kuutiota ainespuuta. Lisäksi tulevat kesällä uudistushakkuualoilta kuljetettavat hakkuutähteet. Hakkuusta vastaavat Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa sopimuksen tehneet hakkuukoneyrittäjät.

Petri Manninen3”Esimerkiksi täällä Äijälässä ajamme puita Tomnis Oy:n hakkuukoneen perässä, jonka aliurakoitsijana toimimme. Toisen ajokoneen osalta meillä on suora sopimus yhdistyksen kanssa. Toimintamme kannalta on tärkeää, että edellämme ovat hyvät hakkuukoneenkuljettajat tekemässä puuta”, Manninen kertoo.

Ajokoneyrittäjänkin paras käyntikortti on hyvä korjuujälki. Urapainumat, kolhut jäävissä puissa tai epäsiistit pinot ovat asioita, jotka metsänomistajat ja urakanantajat rekisteröivät herkästi.

”Tämä on yhteispeliä hakkuukoneenkuljettajan, yhdistyksen toimihenkilöiden ja metsänomistajien kanssa. Korjuun ajankohdalla, ajourien suunnittelulla ja kalustovalinnoilla voidaan vaikuttaa paljon lopputulokseen”, painottaa Manninen.

Metsäteollisuuden nopeasti kasvaneen puunkäytön myötä puunkorjaajien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät. Haasteitakin alalla silti riittää.

”Osaavien ja alalla pysyvien työntekijöiden saatavuus on iso haaste. Moni koulusta valmistunut päätyy lopulta vaihtamaan alaa. Toinen keskeinen haaste on lämpenevä ilmasto, jonka vuoksi puuta joudutaan kuljettamaan yhä useammin heikosti kantavissa ja märissä olosuhteissa.”

Teksti ja kuvat: Sami Karppinen