Täysi hyöty jäsenyydestä

Etämetsänomistajuus on toimiva ratkaisu, kun metsäasioita voi hoitaa luotettavan yhteistyökumppanin kanssa.

Arto ja Hanna Bärlundilla on takanaan varhainen herätys ja noin 350 kilometrin automatka metsätilalleen Hankasalmelle, mutta pariskunta ei vaikuta lainkaan väsyneeltä.

”Hankasalmelle on aina mukava tulla. Tykkäämme käydä omassa metsässä katsomassa, millä mallin asiat ovat”, Arto Bärlund allekirjoittaa.

Bärlund1Nakkilassa asuville ja viljanviljelyä harjoittaville Bärlundeille metsätalous on ollut tilan toinen tukijalka jo pitkään. Vuositasolla yritystoiminnan liikevaihdosta noin 10 – 20 prosenttia tulee metsätaloudesta.

”Vaihtelu on luonnollisesti vuosittain suurta, sillä pyrimme tekemään puukauppoja hintasuhdanteita seuraillen”, sanoo Bärlund.

Bärlundien ensimmäinen metsätila Hankasalmella on tullut heidän omistukseensa Arton äidin sukujuurten kautta, sillä hänen äidin isän kotipaikka on sijainnut Hankasalmen keskustan tuntumassa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Bärlundit ovat kasvattaneet metsäpinta-alaansa ostamalla Hankasalmelta useita metsätiloja.

”Meillä on metsää myös Nakkilassa, mutta Hankasalmelta on ollut tarjolla järkevämmän kokoisia tiloja. Peltojen pirstomassa Nakkilassa 20 hehtaarin metsätilaa voi pitää jo isona”, Bärlund perustelee Keski-Suomeen panostamista.

Toinen merkittävä syy on se, että Hankasalmella metsän kasvu on Bärlundien havaintojen mukaan keskimäärin parempaa kuin vastaavilla kasvupaikoilla Nakkilassa.

”Lisäksi puusto on Keski-Suomessa yleensä laadukkaampaa kuin Satakunnassa.”

”Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan puolella”

Bärlund2Marraskuisen harmaana alkutalven päivänä Bärlundit on saanut liikkeelle puunkorjuusavotta, joka on parhaillaan käynnissä heidän metsässään. Lisäksi päivän ohjelmassa on Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen laatiman tuoreen metsäsuunnitelman vastaanotto.

Uudistus- ja harvennushakkuuta sisältävän leimikon korjuusta vastaavat Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun urakoitsijat.

”Olemme kilpailuttaneet leimikkomme aina metsänhoitoyhdistyksen toimesta valtakirjalla. Tällä kertaa korjuupalvelun tarjous oli euromääräisesti paras vaihtoehto. Lisäksi heidän korjuussaan myös pienemmät tukkipuuerät otetaan tarkasti talteen. Korjuujälkeen olemme olleet tyytyväisiä.”

Vuosien varrella Bärlundit ovat tehneet muutenkin tiivistä yhteistyötä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen ja metsäneuvoja Petri Leinosen kanssa.

”Teen itsekin talvisin metsänhoitotöitä kotopuolessa, jossa luntakin on yleensä vähän, mutta täällä Hankasalmella luotamme yhdistyksen apuun. Petri on tuttu kaveri ja hän tietää jo millaisia odotuksia meillä on esimerkiksi harvennusvoimakkuuden suhteen”, sanoo Arto Bärlund.

Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimesta ovat hoituneet niin metsänviljelytyöt, taimikonhoidot, ennakkoraivaukset kuin puunmyyntisuunnitelmien laadinta.

”Kattavat palvelut ja mahdollisuus sähköiseen asiointiin ovat metsänhoitoyhdistyksen vahvuuksia etämetsänomistajan näkökulmasta. Metsänhoitoyhdistykselle on tarvetta niin kauan kuin metsänomistajalle syntyy aidosti tällainen tunne, että metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan puolella”, Bärlundit tuumaavat yhdessä.

Toisinaan luonto leimaa puut

Tällä hetkellä Bärlundit eivät aktiivisesti etsi uusia metsätiloja, sillä yleinen hintataso tiloilla on kivunnut metsätalouden harjoittajan kannalta turhan korkeaksi.

”Tietysti hyvät palstat kiinnostavat aina, mutta monet ostajat ovat tällä hetkellä valmiita maksamaan muista kuin metsätaloudellisista arvoista niin paljon, että tilojen hinnat kipuavat kohtuuttomiksi”, Arto Bärlund pohtii.

Metsänsä Bärlundit pitävät tuottavassa kunnossa hoitamalla metsänhoitotyöt sekä hakkuut ajallaan. Kaikki ei kuitenkaan mene aina niin kuin itse suunnittelee. Esimerkiksi vuoden 2010 myrskyissä Bärlundit saivat ikävän näytteen luonnonvoimista.

”Veera-myrsky kaatoi meiltä kahdeksan hehtaaria juuri ensiharvennettua metsää, joka oli parhaassa arvokasvuvaiheessa. Pahalta tuntui, kun eläkepäivien varalle kasvatettava kuvio piti uudistaa kokonaan. Nyt alueella kasvaa tosin jo nelimetrinen lehtikuusikko.”

Myrskytuulten lisäksi nuorissa metsissä riesana ovat välillä olleet niin myyrät kuin isommatkin puiden jyrsijät.

”Eräälle kuviolle jätimme ensin siemenpuut, jotka kaatoi myrsky. Tämän jälkeen alueelle istutettiin mäntyä, mutta ne menivät hirvien suihin. Nyt alue on sitten kylvetty männynsiemenillä”, Arto Bärlund kuvailee metsänomistajan haasteita.

Pikavoittoja ei metsässä jaeta

Bärlund3Vaikka päätehakkuuvaiheessa metsästä kertyy tuloja mukavasti, Bärlund muistuttaa, että siinä vaiheessa takana on jo kahdeksan vuosikymmenen kasvatustyö. Ensimmäiset kolmekymmentä vuotta nuoresta metsästä on omistajalleen lähinnä kuluja. Tuotto on voimakkaasti riippuvainen puun hinnasta.

”Etenkin kuitupuun hinta on työmäärään suhteutettuna todella matala, ja se on pystytellyt samalla tasolla monta vuosikymmentä. Kuitupuun kantohinta pitäisi mielestäni olla 30 euron tuntumassa. Toivotaan, että saamme vielä lisää uusia metsäteollisuusinvestointeja Suomeen, jolloin uskon hintojen nousevan lähemmäksi järkevää tasoa”, Arto Bärlund summaa.

Vaikka metsätalous on pitkäjänteistä ja vaatii metsänomistajaltakin paljon, on kipinä metsään syttynyt Bärlundien perheessä myös seuraavassa sukupolvessa, sillä perheen kolmesta pojasta vanhin opiskelee parhaillaan Kullaalla metsäkoneenkuljettajaksi.

”Into aiheeseen tuntuu vain kasvavan, kun hän on nyt päässyt viikonloppuisin työharjoitteluun ajamaan ajokonetta.”

Teksti ja kuvat:Sami Karppinen