Monipuolisuus ja kokonaisvaltaiset palvelut ovat Päijänteen Metsänhoitoyhdistykselle puuta korjaavan Metsäkuution vahvoja valtteja.

Toljander1Vanhempien veljien tekemisiä seuratessa syntynyt kiinnostus koneisiin on yksi iso syy siihen, miksi Jyväskylän Rutalahdessa asuva Antti Toljander työskentelee nykyään metsäkoneiden parissa. Kipinä yrittäjyyteen virisi puolestaan Jämsänkoskella vuonna 2008 suoritetun metsäalan perustutkinnon jälkeen.

”Koulun jälkeen olin metsäkoneenkuljettajana palkkatöissä kolme vuotta, jonka jälkeen aloin tekemään metsänhoitotöitä toiminimellä. Se oli hyvä askel yrittäjyyteen”, Toljander kertoo.

Joulukuusta 2013 saakka Toljander on keskittynyt Metsäkuutio osakeyhtiönsä puitteissa koneelliseen puunkorjuuseen. Yrityksen palveluksessa työskentelee myös metsureita.

Vaikka 29-vuotias Toljander on yrittäjäksi varsin nuori, on hänellä vahva näkemys ja intohimo yrittämiseen.

”Tässä vastuu ja vapaus kulkevat käsi kädessä, mikä sopii minulle hyvin. Minulla on koko ajan halu kehittyä ja kehittää yritystä. Arvostan myös mahdollisuutta tarjota työtä etenkin nuorille.”

Yrittämistä Toljander ei ole opiskellut, vaan kokemus on karttunut rohkeasti itse tekemällä.

”En ole yrittäjäperheestä lähtöisin, vaan olen lähtenyt ihan nollasta liikkeelle. Metsäkoneyrittäjyyden alkeiksihan on perinteisesti riittänyt, että todistuksessa uskonto on 10 ja matematiikka 4”, mies nauraa.

Toiveena tasainen työllisyys

Totuus lienee kuitenkin se, että ilman huolellista suunnittelua ja laskutaitoa ei pääomavaltaisella metsäkonealalla kauan pärjää. Tällä hetkellä Metsäkuutiolla on kaksi hakkuukonetta ja yksi ajokone. Lisäksi Jämsän konetyön ajokone aliurakoi Metsäkuution savotoilla. Palkkalistoilla Metsäkuutiolla on yrittäjän itsensä lisäksi kolme kuljettajaa ja kaksi metsuria. Myös Toljanderin avopuoliso Henriikka työllistyy yrityksessä hoitaen taloushallintoa ja kehittämistehtäviä.

”Olemme panostaneet kokonaisvaltaiseen palveluun. Metsänhoito-osaamisemme ansiosta pystymme toteuttamaan korjuun yhteydessä esimerkiksi ennakkoraivaukset tai piha- ja ongelmapuiden kaadot nopeasti ja joustavasti”, Toljander sanoo.

Metsäkuution kehittämä sapluuna on sopinut hyvin myös Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen tarpeisiin.

”Yhteistyömme on jatkunut tiiviinä metsuriyrittäjyyteni ajoilta alkaen. Korjaamme Päijänteen Metsänhoitoyhdistykselle vuosittain noin 25 000 kuutiota puuta harvennusleimikoilta Jämsän ja Korpilahden alueilta.”

Toljander painottaa mielellään tasaisen työllisyyden merkitystä metsäkoneyritykselle.

”Päijänteen yhdistys on pystynyt tarjoamaan meille koko ajan varsin tasaisesti työtä, mitä arvostan kovasti. Yhteistyö Lohtanderin Sepon kanssa on ollut joustavaa puolin ja toisin. Päijänteen yhdistyksen kanssa toimiminen on antanut nuorelle yrittäjälle hyvät lähtökohdat kehittyä.”

Mistä uusia osaajia metsäalalle?

Monen muun metsäalan yrittäjän tapaan Toljander kokee yhdeksi suurimmista haasteista löytää metsään osaavaa ja pysyvää työvoimaa.

”Alan koulutuksessa on selvästi kehitettävää. Nyt kouluun ei hakeudu riittävästi motivoituneita opiskelijoita. Hyvä esimerkki on oma kurssini, jossa aloitti noin 30 opiskelijaa, mutta meistä vain muutama on työllistynyt pysyvästi metsäalalle.”

Toljander myöntää, että vaatimustaso metsäkoneenkuljettajan työssä on kova, ja metsäteollisuuden kasvava puuntarve toimii taustalla tahtia hakkaavana rumpuna.

”Raha ei voi kuitenkaan olla se ainoa motivaattori, joka saa lähtemään metsätöihin.”

Toljander3Saman allekirjoittaa neljä vuotta Metsäkuution palveluksessa hakkuukoneenkuljettajana toiminut Roni Sutinen, jonka osaamiselle ja motivaatiolle Toljander antaa avoimesti tunnustusta.

”Varmaan saman palkan voisi saada helpommalla muualta. Metsässä on kuitenkin omat hyvät puolensa, sillä yksikään päivä ei ole samanlainen ja omat työajat voi sovitella tosi joustavasti”, kuvailee Sutinen.

”Tässä työssä metsä on vähän kuin elämäntapa. Mikään mehtänpeikko ei tarvitse olla, mutta työ ja yrittäjyys on osattava sovittaa joustavasti omaan arkeen. Minut ainakin työ metsässä vie mennessään, eikä kelloa tule juuri vilkuiltua”, lisää Toljander.

Tavoitteena järkevä kasvu

Toljander on asettanut Metsäkuutiolle selkeät askelmerkit myös tulevaisuutta ajatellen. Tähtäimessä on yritystoiminnan maltillinen kasvattaminen sekä puunkorjuun että metsänhoitopalveluiden osalta.

”Kasvu ei kuitenkaan saa tapahtua laadun kustannuksella. Työjälki pitää säilyä hyvänä, vaikka toiminta kasvaakin. Erityisen tärkeänä näen työntekijöiden osaamisen kehittämisen”, Toljander painottaa.

Yksi yrittäjän työn parhaista puolista on se, että oman työn jäljet ovat metsässä konkreettisesti nähtävillä.

”Harvennushakkuu on uudistushakkuuta haastavampaa, mutta on hienoa nähdä, kuinka metsä lähtee hyvin tehdyn työn jälkeen kehittymään. Korjuujäljen lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että asiakkaamme saavat laadukasta puutavaraa. Asiakaslähtöinen ajattelutapa on lähtökohta kaikessa tekemisessämme sekä metsänomistajan että urakanantajan ja metsäteollisuuden suuntaan.”

Vapaalla tanssikengät jalkaan

Siitä, ettei yrittäjä pääse muuttumaan täysin mehtänpeikoksi, pitävät osaltaan huolen avopuoliso sekä Toljanderin 5-vuotias poika Matias.

”Matiaksesta saa kyllä helposti jo lavetinkin kyytiin kaverin, joten saa nähdä minkälainen konemies hänestä tulee.”

Avopuolison kanssa Toljander suuntaa aina mahdollisuuksien salliessa tanssimaan.

”Tanssi ja musiikki ovat minulle tärkeitä vapaa-ajan harrastuksia, jotka tarjoavat vastapainoa työlle ja auttavat jaksamaan arjessa.”

Teksti ja kuvat: Sami Karppinen