Kiinteistörekisterikartta ja paikannuslaite ovat hyvä renki mutta huono isäntä metsätöissä

Miljoonilta rajamerkeiltä puuttuu tarkat koordinaatit, joten metsänhakkuuta ei tule suorittaa pelkästään kiinteistörekisterikartan avulla. Rajan paikka tulee aina varmistaa maastossa etsimällä rajapyykit. Maanmittauslaitos on käynnistänyt selvitystyön, kuinka kiinteistörekisterikartan rajojen luotettavuutta saataisiin parannettua.

Kiinteistörekisterikartan luotettavuudesta

 

Tuore vuonna 1977 tehty pyykki nro 15Kiinteistöjen ja muiden rekisteriyksiköiden rajat ja tunnukset osoittava kiinteistörekisterikartta on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Kiinteistörekisterikartta on tavallaan palapeli, joka on alun perin rakennettu maanmittaustoimitusten kartoista. Maanmittaustoimituksia on tehty Isojaosta lähtien, minkä seurauksena vanhimmat maanmittaustoimitusten kartat ovat yli 300-vuotiaita.

Aluksi karttaa pidettiin ajan tasalla paperilla ja sen jälkeen muovipohjilla. 1980-luvulla Maanmittauslaitoksessa käynnistettiin toimenpiteet numeerisen kiinteistörekisterikartan valmistamiseksi. Etelä- ja Keski-Suomessa sekä osassa Pohjois-Suomea kiinteistörajojen sijainti määritettiin ilmakuvia apuna käyttäen. Maastossa oleville rajapyykeille rakennettiin muovinen risti eli signaali. Maanomistajat signaloivat suurimman osan rajapyykeistä. Signaloinnit ja niitä seuranneet ilmakuvaukset onnistuivat yleensä hyvin. Useimmiten selvästi yli puolelle signaloiduista rajapyykeistä saatiin ilmakuvilta mitattua tarkka sijainti eli koordinaatit.

Sähköisen kiinteistönvaihdannan, kaavoituksen, rakentamisen ja metsäsektorin tarpeet ovat viime vuosina kasvattaneet kiinteistörajojen sijaintitiedon tarkkuus- ja luotettavuusvaatimuksia. Kiinteistörekisterikartan rajatietoa pidetään yleisesti luotettavana, mitä se suurimalta osin myös on. Virallisesti kiinteistörekisterikartta kuitenkin on kiinteistörekisteriä täydentävä ns. indeksikartta, jonka tarkoituksena on yleispiirteisesti kuvata voimassa oleva kiinteistöjaotus tietyllä alueella. Kuten edellä on kerrottu, se pohjautuu osin vanhaan epätarkkaan kartta-aineistoon, josta epätarkkuudet ovat periytyneet kiinteistörekisterikarttaan. Tämän johdosta kiinteistörekisterikartta ei osoita kaikilta osin kiinteistön todellista ulottuvuutta ja sille ei voi vahingonkorvausvastuun kannalta asettaa ankaria luotettavuusvaatimuksia.

Kiinteistön tarkka alueellinen ulottuvuus selviää toimitusasiakirjoista ja maastosta. Metsänhakkuuta ei tule suorittaa pelkästään kiinteistörajakartan tietojen avulla. Rajan paikka tulee aina varmistaa maastossa etsimällä rajapyykit. Mikäli rajapyykki on kadonnut ja rajan paikka halutaan selvittää, kiinteistön omistaja voi hakea Maanmittauslaitokselta rajankäyntitoimitusta. Rajankäyntitoimituksessa rajan paikka selvitetään ja kadonneen pyykin tilalle rakennetaan uusi pyykki.

Satelliittimittauslaitteella tarkemmat koordinaatit rajapyykeille

 

Kiinteistörekisterikartalla on noin 11 miljoonaa rajamerkkiä. Niistä noin kaksi miljoonaa sijaitsee kaupunkien asemakaavoitetulla alueella ja loput noin yhdeksän miljoonaa harvaan asutulla alueella ja metsämaalla. Metsämaalla olevien rajapyykkien olemassaolosta ei ole tarkkaa tietoa, mutta niistä arvioidaan kadonneiksi 10–20 %.

Kiinteistörekisterikartalla harvaan asutulla alueella ja metsämaalla sijaitsevista rajapyykeistä noin 70 %:lla on koordinaatit, joiden sijaintitarkkuusluku on 1,0 m tai parempi. Sijaintitarkkuusluku kertoo 67 %:n todennäköisyydellä rajamerkin sijaintitarkkuuden. Loppujen sijaintitarkkuus vaihtelee metristä jopa kymmeniin metreihin. Tarkkojen koordinaattien joukossa voi olla myös yksittäisiä virheitä. Esimerkiksi signaali, josta koordinaatit on mitattu, on rakennettu väärään paikkaan. Rajapyykkien sijaintitarkkuudessa on myös valtakunnallisesti tarkasteltuna alueellisia eroja. Rajapyykeillä on keskimäärin parempi tarkkuus eteläisessä Suomessa ja rakennetun ympäristön läheisyydessä.

Kiinteistörekisterikartan rajatietoa parannetaan jatkuvasti mittaamalla rajapyykeille tarkkoja koordinaatteja. Koordinaattien mittaaminen ei kuitenkaan enää tapahdu ilmakuvilta. Satelliittipaikannuksen nopea kehitys syrjäytti 2000-luvulle tultaessa signaalien rakentamisen ja ilmakuvien käytön rajapyykkien sijainnin määrittämisessä.

Rajapyykeille mitataan nykyään koordinaatit satelliittimittauslaitteilla, jotka on tarkoitettu tarkan sijainnin määrittämiseen. Etupäässä tämä tapahtuu maanmittaustoimituksissa, joissa uusille rajapyykeille sekä suurelle määrälle vanhoja pyykkejä mitataan tarkat koordinaatit maanmittarin toimesta. Tarkkoja koordinaatteja sadoille tuhansille rajamerkeille on saatu myös kuntien ja konsulttien suorittamista mittauksista.

Älypuhelin on hyvä apu rajamerkin etsimisessä

Yleisin kansalaisten paikantamiseen käyttämä laite on älypuhelin. Käytössä on myös muita, esim. suunnistukseen tarkoitettuja paikantamislaitteita. Näiden paikantamistarkkuus on muutamasta metristä kymmeniin metreihin. Kun otetaan huomioon, että kiinteistörajakartan rajapyykillä voi olla huono sijaintitarkkuus, näiden laitteiden avulla ei kiinteistörajan, eikä rajapyykin sijaintia voi määrittää tarkasti.

Älypuhelin on kuitenkin hyvä apu rajamerkin etsimisessä. Älypuhelimella voi suunnistaa rajapyykin läheisyyteen ja etsiä sen maastosta. Rajapyykki voi olla ladottu kivikasa, yksi kivi, valettu betonipilari, viiden kiven muodostelma, hakattu merkki kalliossa tai maakivessä, puupaalut suolla tai sitten metallista valmistettu putkipyykki.

Kaikille rajapyykeille on yhteistä, että niissä on numero. Kun maastosta löytää edellä kuvatun, numerolla varustetun kohteen, joka näyttää vielä säilyneen koskemattomana, rajapyykki on löytynyt. Joskus rajapyykkiä ei ole voitu rakentaa siihen kohti, mistä raja alkaa, joten se on rakennettu tietyn matkan päähän osoittamaan rajakulman sijaintia. Rajapyykki on voitu myös myöhemmin siirtää esimerkiksi tien rakentamisen johdosta. Tieto sivuun rakennetusta ja siirretystä rajapyykistä löytyy Maanmittauslaitokselta.

 

Miten rajoja voitaisiin tarkentaa tulevaisuudessa?

Maanmittauslaitos on käynnistänyt selvitystyön, kuinka kiinteistörekisterikartan rajojen luotettavuutta saataisiin parannettua. Miljoonilta rajamerkeiltä puuttuu tarkat koordinaatit, joten mitään nopeaa ratkaisua ei ole tiedossa. Kiinteistökohtaisesti tilanne voitaisiin ratkaista esim. antamalla takuu, sertifikaatti, kiinteistölle, joiden rajat ovat luotettavasti kiinteistörekisterikartalla. Tämä vaatisi uuden tavan esittää tällaiset kiinteistöt kiinteistörekisterikartalla.

1989 signaaliristi rajapyykilläLisäksi tulisi määrittää, millä perusteilla jo kiinteistörekisterissä olevat kiinteistöt saisivat tällaisen takuun ja jos kiinteistö ei täytä takuun määritelmää, niin millä toimenpiteellä sen voisi saada. Tämänhetkisen lainsäädännön puitteissa tämä tarkoittaa kiinteistönmääritystoimitusta, jossa kiinteistön kaikki rajat selvitetään ja rajapyykeille mitattaan tarkat koordinaatit.

Yksi vaihtoehto voisi olla joukkoistaminen. Todennäköistä on, että älypuhelimien avulla päästään muutaman vuoden kuluessa alle metrin sijaintipaikannukseen. Tällöin älypuhelinta voitaisiin käyttää kiinteistörajojen sijainnin määrittämisessä tai varmentamisessa. Kiinteistönomistajia ja metsäammattilaisia voitaisiin kannustaa tarkistamaan kiinteistörajojensa sijainti älypuhelimen tai muun tarkan paikantamislaitteen avulla.

Mikäli kiinteistörajakartalla olevan rajapyykin sijainti ei täsmäisi puhelimen ilmoittamaan sijaintiin, puhelimella voisi mitata pyykille koordinaatit, ottaa kuvan ja lähettää tiedot Maanmittauslaitokseen. Maanmittauslaitoksessa tutkittaisiin, täsmäävätkö tiedot maanmittaustoimitusten ja ilmakuvan tietoihin. Jos ne täsmäisivät, rajapyykin sijainti kiinteistörajakartalla korjattaisiin.

Kansalaisten älypuhelimella tekemiä mittauksia voisi verrata maanomistajien aikanaan rajapyykeille rakentamiin signaaleihin. Kummassakin tapauksessa saadaan tieto rajapyykin sijainnista, mutta nyt älypuhelin on korvannut signaalin rakentamisen. Kansalaisten mittaukset eivät toisi rekisterikartalle oikeudellista takuuta, mutta niillä pystyttäisiin korjaamaan rajapyykkien sijaintivirheitä.

Metsärajojen tarkasta sijainnista kiinteistörekisterikartalla on hyötyä heti, mutta etenkin tulevaisuudessa. Paikannuslaitteiden kehittyminen ja rajapyykkien tarkat koordinaatit mahdollistavat karttapohjan avulla koneellisen puunkorjuun oikean kiinteistön alueelta aina kiinteistörajaan saakka.

Maanmittauslaitos on avannut keväällä 2018 asiointipalvelun, josta kiinteistön omistaja pääsee katsomaan omistamiensa kiinteistöjensä tietoja, muun muassa kiinteistön sijaintitietoja yhdessä maastotietojen tai ilmakuvan kanssa. Kiinteistöjen sijaintitiedot ovat myös kaikkien kansalaisten katsottavissa Maanmittauslaitoksen Karttapaikan kautta. Lisää tietoa asiasta https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa

(kuvat: Ossi Jokinen)

Mauno Pyykönen

rekisteripäällikkö

Maanmittauslaitos

Torikatu 36 A, 3.krs

80100 Joensuu

0400150745

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

www.maanmittauslaitos.fi