Sauvala Tapani

Tapani Sauvala työskenteli metsäalalla yrittäjänä puunkorjuun ja -kuljetusten parissä lähes puoli vuosisataa. Puutavara-autoilla mies on ehtinyt ajaa miljoonia kilometrejä, mutta nyt eläkeläisen menopelinä on pakettiauto.

 

”Kaikki kuormat on viety perille saakka”

Seitsemän vuoden ajan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun puita ajanut Kuljetus Sauvala Ky:n yrittäjä Tapani Sauvala eläköityi syksyllä.

Kun Tapani Sauvala oli 1960-luvulla alle parikymppisenä nuorukaisena isänsä kanssa Mäntyharjulla ajamassa puita hevosella, ei mies arvannut, että hänen koko työuransa tulisi kulumaan puiden parissa.

”Noihin aikoihin sain Metsähallituksen työmaalla ensikosketuksen metsäkoneisiin. Joku tutkija toi sinne pulkassa vedettävän polttomoottorin, jossa oli vinssi. Sillä koitettiin vetää puita palstalta, mutta aika toivottamalta se vehje vaikutti”, Sauvala muistelee.

Eräs tutkijan lausahdus kuitenkin painui nuoren miehen mieleen.

”Hän sanoi, että 15 vuoden päästä hevosia ei ole kuin raviradalla. Siinä hän kyllä osui oikeaan.”

Ennustus kävikin toteen nopeammin kuin kukaan olisi arvannut. Jo vuonna 1972 istui Sauvala itsekin ensimmäisen metsätraktorinsa puikoissa W. Schaumanin työmaalla.

”Kone oli Volvon `pikkunalle`, joka oli yleinen kone tuohon aikaan. Sillä ajoin Puumalassa myrskypuita ensi töikseni”, Pieksämäellä asuva mies muistelee lähes viisi vuosikymmentä myöhemmin.

Puutavara-auton puikkoihin

Metsäkoneurakointia Sauvala teki aina 1990-luvun vaihteeseen saakka. Töitä järjestyi alkuun sittemmin UPM:ksi fuusioituneen Tehdaspuun savotoilta.

”Vuonna 1990 ostin Pentti Suuronen Ky:ltä kaksi Sisua, ja siitä alkoi 27 vuotta kestänyt urani puutavara-autoilijana. Liikkeelle lähdettiin yleensä Lievestuoreelta käsin, jossa autoille oli varikkopaikka.”

Kuljetusyrittäjän ensimmäiset vuodet olivat taistelua devalvaation myötä pilviin pompanneiden valuuttalainojen kanssa.

”Onneksi töitä kuitenkin järjestyi aina ja vähitellen tilanne helpottui. Ajoimme UPM:n puita ja parina vuonna olimme myös Ruotsissa ajamassa myrskypuita”, itsensä lisäksi kaksi kuskia työllistänyt Sauvala kertoo.

Viimeiset seitsemän vuotta Sauvala kuljetti pääasiassa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun puita kahden auton ja kahden ulkopuolisen työntekijän resurssein.

Lohtanderin Seppo kysyi meitä aikoinaan kolmen kuukauden pestiin, mutta yhteistyö venähtikin lopulta seitsemän vuoden mittaiseksi. Homma toimi hyvin ja pienemmässä organisaatiossa muistetaan ajatella yrittäjääkin eri tavalla kuin isoissa yhtiöissä. Yhteistyö oli joustavaa puolin ja toisin”, Sauvala kiittelee.

”Kunpa ei ketään tulisi vastaan”

Vuosien varrella työn hektisyys on Sauvalan mukaan lisääntynyt hurjasti, kun puut pitää olla tehtaalla tietyllä kellonlyömällä. Toisaalta autot ja työkalut ovat kehittyneet ja sujuvoittaneet työtä.

”Karttaohjelmien ansiosta pinot kyllä löytyvät helposti. Aikataulut ovat sen sijaan iso haaste, sillä tehdaspäässä voi pahimmillaan tulla odottelua tuntitolkulla. Siinä menevät äkkiä päivän kuviot uusiksi.”

Teiden kunto huolettaa ammattilaista, sillä autojen painojen kasvaessa ja kelirikkokausien venyessä niin metsäautotiet kuin suuremmatkin väylät joutuvat aiempaa suurempaan rasitukseen. Yhä useammin ongelmana on sivuteiden liukkaus. Kun kelit sahaavat nollan molemmin puolin, ovat teiden pinnat yhtä luistinrataa, eikä lämpimillä renkailla ole varaa pysähdellä epätasaiselle alustalle.

”Liukkauden torjuntaan kuten hiekoitukseen pitäisi panostaa enemmän. Välillä sivuteillä ajaessa on ollut sellainen olo, että kunpa ei tulisi ketään vastaan. Mäkisissä maisemissa ajossa on pakko ottaa välillä hallittuja riskejä, jos mielii pysyä kuorman kanssa tiellä.”

Monin paikoin ongelmia aiheuttavat pusikoituneet metsäautoteiden varret tai ahtaat kääntöpaikat. Kuvan kääntöpaikassa pakettiauto kääntyy hienosti, mutta kun tilalle vaihdetaan 4-akselinen vetoauto perässään 5-akselinen kärry, niin tilaa ei ole senttiäkään liikaa.Sauvala ja kääntöpaikka

”Kääntöpaikat on usein mitoitettu siten, että ne ovat nykykalustolle pari-kolme metriä liian lyhyitä. Tämä asia olisi hyvä huomioida aina teitä kunnostettaessa. Tien varsien niitto auttaa myös pitämään tien rungon paremmin kuivana, jolloin se kestää paremmin liikennöintiä.”

”Käärmeitä syönyt mies”

Tapani Sauvala täyttää alkuvuodesta 2018 seitsemänkymmentä vuotta. Hän olisi voinut siirtyä eläkkeelle aiemminkin, mutta työstään nauttinut mies ei malttanut jättäytyä pois pyörien päältä ennen tätä vuotta.

”Työn haasteellisuus piti pihdeissään. Kun puukuorman irtiotto metsästä onnistuu vaikeissa olosuhteissa, voi aina tuntea aitoa ammattiylpeyttä. Puunajo on ihan oma lajinsa. Pitää olla sellainen käärmeitä syönyt mies, että viihtyy metsässä. Mustan tien tuijottajat ovat sitten erikseen”, Sauvala kuvailee pilke silmäkulmassaan.

Pitkäjännitteisyys onkin olennainen osa puuautoilijan ammattitaitoa. Vastoinkäymisten kohdatessa metsässä ei voi nostaa käsiä pystyyn.

”Onneksi olen välttynyt isommilta haavereilta, eikä kolareita osunut uralleni yhtään. Aina on metsästä lähdetty poiskin puutavara-autolla”, Sauvala tiivistää.

Hän myöntää, että kulunut syksy on ollut haikeatakin aikaa. Olo on hieman tyhjä, kun aamulla ei tarvitse hypätä puuauton puikkoihin. Kyselyjä puunajoon on tutuilta kollegoilta tullut tosin edelleen, mutta vielä mies ei ole hyttiin hypännyt.

”Kyllä minä kuitenkin aion uusia ajokortin tänä syksynä. Tässä iässä sen saa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Voihan se olla, että keväthölseiden aikaan on jo päästävä puunajoon”, mies nauraa.

 

Lakinurkka 2 2017Etuostolain (5.8.1977/608) 1 §:n mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Oikeutta ei kuitenkaan ole, jos kohteen pinta-ala on 5.000 m2 tai vähemmän, ostaja on lähisukulainen tai valtio, sen liikelaitos tai muu valtion laitos tai myynti tapahtuu pakkohuutokaupalla.

Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Kunnan tulee etuosto-oikeutta käyttäessään esittää selvitys alueen tulevasta käytöstä. Oikeuskäytännössä on edellytetty konkreettisia suunnitelmia siitä, miten aluetta tullaan käyttämään kohtuullisessa ajassa lain edellyttämiin tarkoituksiin. Yhdyskuntarakentamisen käsitteeseen kuuluu jonkinlainen suunnitelmallisuuden vaatimus, jonka ainakin asemakaava säännönmukaisesti täyttää, jos hanke asianmukaisella tavalla tukeutuu kaavaan. Kaavoittamaton maa- ja metsätalousalue, jonka käytöstä uuteen tarkoitukseen ei ole uskottavia suunnitelmia, saattaa yksittäistapauksessa jäädä yhdyskuntarakentamista palvelevan etuosto-oikeuden ulkopuolelle. Oikeuskirjallisuuden mukaan etuoston edellytykset eivät täyty, jos alue on tarkoitettu vain kunnan tai muun tahon pitkän aikavälin maareserviksi (Kuusiniemi ym. Ympäristöoikeus, s. 345). Etuosto ei kuitenkaan edellytä, että alue olisi välittömästi rakennettava. Jos kunta käyttää etuosto-oikeutta selvästi muussa kuin laissa edellytetyssä tarkoituksessa, päätös saattaa hallintotuomioistuimessa kumoutua harkintavallan väärinkäytön perusteella (Kuusiniemi em. teos s. 345). Etuostolain 6.1 §:n mukaan kunnalla ei ole etuosto-oikeutta, jos sen käyttäminen olisi ilmeisen kohtuutonta ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet huomioiden.

Kohtuuttomuuskriteeri on tarkoitettu tapauksiin, joissa kiinteistökaupalla on selkeästi henkilökohtainen luonne. Kunnalla ei ole etuosto-oikeutta aviopuolisoiden välisissä kaupoissa, sekä myyjän ja hänen mahdollisen perillisensä tai tämän puolison välisissä kaupoissa. Kohtuuttomuuden toteutuminen ei kuitenkaan edellytä, että myyjä ja ostaja olisivat sukulaisia keskenään. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, jossa yritys myy kiinteistön pitkäaikaiselle työntekijälleen. Etuostopäätös voi olla ilmeisen kohtuuton myös silloin, kun kauppa tehdään pitkäaikaisten ja läheisten ystävien kesken.

Kunnan etuosto-oikeus on maapolitiikan suunnittelukeino ja kunnan asema systeemissä on vahva. Maanomistajan onkin syytä selvittää jo ennen kaupantekoa, tuleeko kunta käyttämään etuosto-oikeutta. Lain 8 §:n mukaan kunta voi kiinteistönomistajan kirjallisesta pyynnöstä ilmoittaa etukäteen, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeutta, jos kiinteistö kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä myydään ilmoitetuilla ehdoilla. Yksittäisen virka- tai luottamusmiehen vakuutteluihin ei tule luottaa, vaan asiasta on saatava kunnan asianomaisen päätöksentekoelimen ratkaisu. Vetoaminen kaupanteon jälkeen kohtuuttomuuteen tai etuoston yleisten edellytysten puutteeseen merkitsee hallinto-oikeusprosessia, jonka lopputulos on epävarma.

Urtti 2

 

 

 

 

 

 

 

Erkki Urtti
asianajaja, varatuomari

Lannoitus Kankkunen

Matti Kankkunen kertoi Ismo Paukun (vas.) laatiman metsäsuunnielman olevan heidän perheessään luettu asiakirja, jota noudatetaan pilkuntarkasti. Lannoituksien lisäksi raivaustyöt ovat mielipuuhaa.

 

Huhut kertovat, että Laukaassa asuu metsänomistaja, joka on lannoittanut metsiään melkeinpä joka kerta, kun metsänhoitoyhdistyksemme on lannoitusprojektin käynnistänyt. Lannoituksella täytyy tällöin olla vankka vaikutus ja kannattavuus. Mahdollisesti myös kesällä 2018 kopteri ottaa suunnan metsänomistaja Matti Kankkusen Hietasyrjän metsätilalle. Helikopterilevitystä Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on toteuttanut pitkään kahden vuoden välein.

NÄYTEPUU JA -KANTO SYYNISSÄ

Yhdistyksemme toimihenkilöt tekivät juhannusviikolla retkeilyn kyseisen metsänomistaja Matti Kankkusen metsälannoituskohteille, jolloin pääsimme omin silmin toteamaan miksi lannoitus kannattaa.

Lannoitus oli tehty kohteella kesällä 2009. Syksyllä 2016 kohde on harvennushakattu, jolloin kannoista näkee hyvin miten kasvu on lannoituksen jälkeen kehittynyt. Kannoissa näkyviä renkaita kutsutaan vuosilustoiksi. Lustojen välin verran on puu yhden kasvukauden aikana lihonut. Jutun kuvasta voi hyvin todeta lustojen kasvuloikan lannoituksen jälkeen.

Lannoituskohde”Lannoituksen olen todennut metsissäni olevan erinomainen sijoituskohde kantorahatuloille. Kohteiksi metsissäni olen valinnut heti ensiharvennuksen jälkeen nuoret kasvatusmetsänkuviot, sekä harvennetut varttuneet kuviot joissa lannoituksen vaikutus on parhaiten nähtävissä”, kertoo Matti Kankkunen hieman sateisena aamuna. Valtaosa metsistäni on kuivahkon kankaan männiköitä, joissa typen puute on ilmeinen. Näissä kohteissa typpilannoituksen vaste on erinomainen, se näkyy tummanvihreänä neulasena ja rehevöityneenä aluskasvuna jo seuraavana kesänä lannoituksesta. Myös mustikkasato on erinomainen lannoituksen jälkeen, tästä vaimoni Tuula on ollut mielissään, naurahtaa Matti

Osa metsistä on ehtinyt saada kaksi lannoituskertaa ennen päätehakkuuta, niissä sijoituksen kannattavuus on selvillä lopullisesti suurempana tukkisaantona.

Voin suositella 40 vuoden metsänomistuksen kokemuksella lannoitusta kaikille taloudellisen tehokkaan metsätalouden harjoittajille, päättää Matti Kankkunen opastuskierroksemme Hietasyrjän maastoissa.

MIKSI LANNOITUSTA?

Kasvatuslannoitus lisää puuston kasvua ja terveyslannoitus korjaa ravinnetasapainoa. Kasvatuslannoituksella saadaan hyvillä kohteilla kasvunlisäystä 15-20 kuutiometriä hehtaarilta. Männikössä lannoituksen vaikutus kestää 6 kasvukautta ja kuusikossa 8 kasvukautta. Kasvatuslannoituksessa kasvu lisääntyy, mutta myös tukkisaanto kasvaa merkittävästi. Metsänomistajan tulo kasvaa merkittävästi lannoituksen avulla seuraavan hakkuun myötä.

Kasvatuslannoitus
Lannoituksen kasvuloikka
Kasvatuslannoitukseen käytettävä ravinne on pääasiassa typpeä, mikä lisää puun pituutta ja myös järeyttä. Tämän päivän kotimaisissa kasvatuslannoissa on aina mukana myös hivenaineita, esimerkiksi booria. Lannoitus lisää myös monimuotoisuutta, sekä metsän kykyä sitoa hiilidioksidia.

Kasvatuslannoitus kannattaa ajoittaa noin 6 – 9 vuotta ennen hakkuuta ja metsää voi lannoittaa useamman kerran kiertokulun aikana. Suositeltava lannoituskohde on vähintään noin 5 hehtaaria. Mitä suurempi alue on, sitä pienempi on hehtaarikulu. Lannoitusinvestointi tuottaa noin 15 % vuosituoton sijoitetulle pääomalle ja huomioitavaa on, että kaikki lannoituskulut voi vähentää metsäverotuksessa.

Terveyslannoitus

Terveyslannoituksiin, etenkin suoperäisille maille levitetään tuhkaa. Suomailla on yleensä puutetta kaliumista ja fosforista, mitä tuhkasta on saatavissa. Kun ravinteet ovat tasapainossa, puut pystyvät paremmin hyödyntämään kasvua lisäävää typpeä.

Terveyslannoituksia tehdään myös boorin puutteesta kärsiville kuusikoille.

Seuraava helikopterilevitys toteutetaan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella kesällä 2018. Lannoituskohteiden kartoitus ja suunnittelu on menossa kiivaimmillaan.

Ole sinäkin ajoissa liikkeellä, jotta ehdit mukaan! Lannoitteiden tilaamisen vuoksi kohteet on oltava koossa vuoden loppuun mennessä. Metsäneuvojasi yhteystiedot löytyvät tämän lehden keskiaukeamalta.

partaharju kolehmainen

Ville Kolehmainen vastaa puuterminaalin puunhankinnasta. Sahalle tulevat mänty- ja kuusiparrut mitataan tehdasmittauksena. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys lukeutuu sahan puuntoimittajiin.

Pieksämäellä toimiva perinteikäs Partaharjun Puutarha Oy toimittaa asiakkailleen tulevina vuosina yli 20 miljoonaa metsäpuuntaimea. Yrityksen puuterminaalissa puolestaan pyöreä puu jalostuu moneksi.

Useimmille keskisuomalaisille metsänomistajille Partaharjun Puutarha on tuttu lähinnä nimenä taimilaatikon kyljessä. Pieksämäellä vuonna 1978 käynnistyneen yrityksen toiminnan laajuus ja monipuolisuus kuitenkin yllättävät paikassa ensimmäistä kertaa vierailevan.

Elokuulla puutarhan suurissa ja esimerkillisen siisteissä kasvihuoneissa sekä piha-alueella on näkyvillä vain metsäpuiden taimia, mutta kohti joulua siirryttäessä väri ja tuoksu halleissa vaihtuvat nopeasti.

”Noin kaksi kolmannesta liikevaihdostamme tulee leikkotulppaanien sekä joulu- ja pääsiäissesonkien sipulikukkien tuotannosta. Itse asiassa olemme Pohjoismaiden suurin kukkatuottaja. Viennillä on kasvava merkitys sekä kukka- että taimituotannossamme”, kertoo Partaharjun Puutarhan toimitusjohtaja ja osaomistaja Hanna Suhonen.

Kuusentaimien kysyntä kasvussa

partaharju suhonenPartaharjun Puutarha Oy:n toimitusjohtaja Hanna Suhonen kertoo metsäpuiden taimituotannon tasapainottavan hyvin puutarhan luontaisia kausivaihteluita. Eniten Partaharjulla tuotetaan kuusentaimia mutta rauduskoivullekin riittää kysyntää.

Kuusen-, männyn- sekä rauduskoivuntaimien kasvatus tasapainottaa kukkatuotannon jyrkkiä kausivaihteluita. Kukkatuotannossa käytettävät koneet ja laitteet soveltuvat mainiosti myös metsätaimien tuotantoon.

”Tämä on osoittautunut meillä varsin toimivaksi yhdistelmäksi. Metsäpuolella etenkin kuusentaimien tilauskanta on kasvanut vahvasti ja pyrimme vastaamaan kysyntään entistäkin paremmin kehittämällä toimintaamme”, Suhonen sanoo.

Puuterminaali uusi avaus

partaharju savolainenPartaharjun Puutarhan perustajalla Erkki Savolaisella riittää edelleen uusia ideoita ja yrityksen kehittäminen jatkuu aktiivisena.

Vuonna 2014 Partaharjulla konkretisoitui yrittäjä Erkki Savolaisen mielessä pitkään muhinut ajatus puunjalostustoiminnan käynnistämisestä.

"Investoimme sahalaitokseen, jolla pystymme sahaamaan läpimitaltaan 10 – 24 senttistä puuta. Raaka-aineena käytämme 2,7 – 3,0 metriä pitkää mänty- ja kuusiparrua. Samalla rakensimme kenties maailman tehokkaimman klapikoneen, jolla tuotamme puhdasta koivuklapia”, kertoo Savolainen.

Partaharjun puuterminaali on ensimmäisinä toimintavuosinaan käyttänyt pyöreää puuta noin 60 000 – 70 000 kuutiometriä. Hankintaesimies Ville Kolehmainen luotsaa puuterminaalin omaa puunhankintaa.

”Ostamme pääasiassa harvennusleimikoita joko suoraan metsänomistajilta tai metsänhoitoyhdistyksiltä valtakirjakauppoina. Meillä on palveluksessamme kaksi korjuuketjua, jotka hakkaavat vuodessa noin 45 000 kuutiota puuta”, Kolehmainen kertoo.

Lisäksi Partaharjun puuterminaali ostaa parruja toimituspuuna. Yksi parrutoimittajista on Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu, joka toimittaa Partaharjulle puuta yhdistyksen itäiseltä toimialueelta.

”Yhteistyö on sujunut joustavasti puolin ja toisin. Pyrimme aktiivisesti kasvattamaan sahauksen volyymeja ja olemme löytäneet sahatavaralle uusia markkinoita. Jatkossa uskommekin puunkäyttömme kasvavan merkittävästi”, Savolainen arvioi.

Sivuvirrat hyödynnetään tarkasti

Partaharjun puuterminaali on tuottanut alkuvaiheessa noin 19 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa. Sahan tuottamia parruja viedään muun muassa Egyptiin ja Israeliin. Osa parruista jatkojalostetaan liimapuuksi kotimaassa, jotka viedään edelleen Japaniin. Sahauksen sivutuotteet sekä puunhankinnasta kertyvä koivukuitupuu hyödynnetään puuterminaalissa tarkasti.

”Tuotamme asiakkaillemme sellu- ja energiahaketta sekä purua ja kuorta. Järeämmästä koivukuitupuusta teemme klapeja ja pienemmän tavaran haketamme sähkökäyttöisellä hakkurilla. Teemme myös kuorittua haapahaketta, jota voi hyödyntää esimerkiksi piharakentamisessa”, Ville Kolehmainen listaa. 

----------------------------------------------

Partaharjun Puutarha Oy

- Toiminut Pieksämäellä vuodesta 1978.

- Perustaja ja pääomistaja Erkki Savolainen. Toimitusjohtaja ja osaomistaja Hanna Suhonen.

- Liikevaihto noin 18,5 miljoonaa euroa.

- Päätuotteet: leikko- ja sipulikukat, metsäpuuntaimet, puutavara ja mm. sellu- sekä energiahake.

- Työllistää vakituisesti yli 15 henkilöä ja sesonkityövoimaa 20 – 220 henkilöä.

 

Pasi Hynysen metsäkoneyritys on kasvanut kone per vuosi tahtia. Yrittäjän ura käynnistyi vuonna 2006 yhteistyöllä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa.

ph forest netti

Jos mies on Vieremältä kotoisin ja isä työskentelee Ponssen palveluksessa, on melko ymmärrettävää, että metsäkoneala on kiinnostanut muuramelaista Pasi Hynystä pikkupojasta lähtien. Nyt 34-vuotiaalla miehellä onkin takanaan jo 18 vuoden kokemus metsäkoneista.

”Aloitin opettelemaan metsäkoneenkuljettajan työtä 16-vuotiaana. Työskentelin kahdeksan vuotta palkkatöissä, kunnes vuonna 2006 hankin oman hakkuukoneen ja perustin PH-Forest Oy:n yhdessä isäni Riston kanssa.”

PH-Forestin ensimmäinen urakanantaja oli Päijänteen Metsänhoitoyhdistys.

”Teimme tuolloin Lohtanderin Sepon kanssa sopimuksen 25 000 kuution korjuumäärästä. Sieltä lähtien sopimukset on säännöllisesti ja tänä vuonna korjaamme Päijänteen yhdistykselle noin 110 000 kuutiota puuta. Yhteistyö on toiminut varsin joustavasti ja systeemit esimerkiksi työohjelmien sekä karttojen osalta ovat kehittyneet huimasti”, Hynynen kertoo.

 

Tasaista kasvua

Reilussa vuosikymmenessä PH-Forestin toiminta on kasvanut ripeästi. Tänä päivänä yrityksestä löytyy 12 metsäkonetta sekä kaksi lavettiautoa. Hynysen yritys työllistää tilanteen mukaan 15 – 20 työntekijää.

”Korjaamme vuositasolla hieman vajaat 300 000 kuutiota puuta. Noin 70 prosenttia puusta kertyy päätehakkuukohteilta, mutta talvikaudella harvennusten osuus kasvaa merkittävästi.”

Vaikka Hynynen on onnistunut kasvattamaan korjuuvolyymeja määrätietoisesti yhdessä asiakkaiden kanssa, riittää metsäkonealalla haasteita. Kannattavuuden kannalta ylivoimaisesti suurin haaste on töiden kausiluontoisuus. Sahojen kesälomakaudet sekä kevään ja syksyn kelirikkojaksot tekevät toiminnasta väistämättä tempoilevaa.

”Koneiden käyttöastetta on pystyttävä nostamaan merkittävästi nykytasosta ja tähän haasteeseen haemme koko ajan uusia ratkaisuja.”

Ammattilaiseksi kehitytään työtä tekemällä

Toinen metsäkonealan haasteista liittyy Hynysen mukaan työvoiman saatavuuteen. Etenkin ammattitaitoisista hakkuukoneenkuljettajista on pulaa, vaikka alalle kyllä koulutetaan väkeä.

”Koulunpenkillä ei kuitenkaan tule valmiiksi, vaan ammattilaiseksi kehitytään metsässä työtä tekemällä. Tämä vaatii nuorilta kavereilta sitkeyttä ja innokkuutta.”

Myös metsäkoneyrityksen on kannettava vastuuta nuorten osaamisesta. Osa PH-Forestin nykyisistä kuskeista onkin ammentanut oppinsa firman leivissä siirtyen sitten ajokoneen puikoista hakkuukoneen ohjaimiin.

”Uusia ammattilaisia ei alalle tule, jos heille ei anneta mahdollisuutta kehittyä konetta ajamalla”, Hynynen muistuttaa.

Mies itse on tämän oppipolun eräänlainen malliesimerkki.

”Aloitin konetöissä oppisopimuksella, mutta teoriaopinnot jäivät silloin kesken. Vasta nyt suoritan metsäkoneenkuljettajan opintoja näyttötutkintona yhdessä kahden muun yrityksemme kuljettajan kanssa”, Hynynen sanoo nauraen.

”En ole katunut yrittäjäksi ryhtymistä”

ph forest netti2Haasteista huolimatta Hynynen vakuuttaa olevansa tyytyväinen siihen, että rohkeni aikoinaan lähteä yrittäjyyden polulle. Oman yrityksen kehittäminen on asioiden rullatessa antoisaa.

”Yksi uusi askel toiminnassamme oli, kun palkkasimme yritykseen pari vuotta sitten toimihenkilön kenttäpäälliköksi. Tämä ratkaisu helpottaa omaakin työtaakkaani ja mahdollistaa esimerkiksi lomien tuuraukset.”

Seuraavan kymmenvuotiskauden aikana Hynynen uskoo yrityksen edelleen kasvavan järkevästi ja mahdollisuuksien mukaan.

”Tukkipuun parantunut kysyntä sekä Äänekosken tehdasinvestointi luovat uskoa siihen, että puulle on tarvetta jatkossakin. Tulevaisuudessa myös puutavara-autopuoli voisi olla yksi mahdollisuus”, mies kaavailee.

 

PH-Forest Oy

- Perustettu vuonna 2006, kotipaikka Korpilahti.

- Omistajat Pasi Hynynen ja Risto Hynynen.

- Yrityksessä yhteensä 12 metsäkonetta.

- Työllistää 15 – 20 henkilöä.

- Liikevaihto vuonna 2016 n. 2,2 miljoonaa euroa.

- Asiakkaina Päijänteen Metsänhoitoyhdistys, JPJ-Wood Oy, Mhy Kanta-Häme ja Vapo.

- Urakoi Päijänteen Metsänhoitoyhdistykselle Muuramen, Korpilahden, Jämsän ja Korpilahden Vespuolen alueilla.