lesken asumisoikeus syrjäyttää lakiosaperillisen oikeuden

 

Laissa ei ole säädetty siitä, voiko leski saada hyväkseen sekä asumisoikeuden että hänen hyväkseen tehdyn omistusoikeustestamentin oikeudet. Tänään esiteltävässä esimerkkitapauksessa Korkein oikeus on ratkaissut kysymyksen siitä, voiko leski yhtä aikaa vedota sekä lesken hyväksi tehtyyn testamenttiin että perintökaaren mukaiseen asumisoikeuteen ja samalla maksaa lakiosat asumisoikeuden rasittamalla omaisuudella (KKO 2012:90).

LakinurkkaanAsian tausta. Aviopuolisot olivat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, jonka mukaan toisen heistä kuoltua leski saa täyden ja rajoittamattoman omistusoikeuden ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen. Lisäksi testamentissa oli määrätty, että jos lapset vaativat lakiosaansa, on leskellä oikeus suorittaa lakiosat rahana. Ensiksi kuolleen puolison jälkeen jäi leski ja ensiksi kuolleen puolison lapset. Puolisoiden omaisuus koostui lähes pelkästään asunto-osakkeesta, jonka puolisot omistivat puoliksi. Leski vetosi oikeuteensa pitää asunto jakamattomana hallinnassaan (PK 3:1a) ja lisäksi leski ilmoitti, ettei hän käytä oikeuttaan maksaa lakiosat rahana, vaan hän suorittaa lakiosat antamalla rintaperillisille omistusoikeuden osaan asunto-osakkeista. Pesänjakajan toimittaman perinnönjaon jälkeen lesken omistusosuus asunto-osakkeesta oli noin 75 %:a ja useiden lakiosaperillisten omistusosuudet yhteensä noin 25 %:a. Lakiosaperillisten osuutta jäi rasittamaan lesken hallintaoikeus. Yksi rintaperillinen moitti pesäjakajan ratkaisua, koska hänen mielestään leski ei voinut vedota yhtä aikaa sekä omistusoikeustestamenttiin että asumisoikeuteen eikä maksaa lakiosia asumisoikeuden rasittamalla omaisuudella. Moittijan mukaan lesken asumisoikeus on rauennut, kun leski on saanut testamentilla omistusoikeuden asuntoon eikä leski toisaalta tarvitse lain turvaamaa asumisoikeutta, koska hän on saanut omistukseensa kodiksi sopivan asunnon.

Pesänjakajan päätös ei muuttunut käräjäoikeudessa, hovioikeudessa eikä korkeimmassa oikeudessa.

Päätöksen perusteluja. Perintökaaren mukaan leski saa rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan lesken kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly lesken omaan varallisuuteen (PK 3:1a). Lesken asumisoikeus on kuolinpesästä annettavien etuuksien toteuttamisjärjestyksessä asetettu lakiosaoikeuden edelle. Lain sanamuodon mukaan lesken asumisoikeus syrjäyttää sekä testamentinsaajan että rintaperillisen oikeuden. Lakiosa toteutetaan perinnönjaossa vasta lesken asumisoikeuden jälkeen. On myös huomattava, että tässä tapauksessa testamentin mukaan leskellä olisi ollut halutessaan oikeus maksaa lakiosat rahana. Leski ei ole tätä oikeutta halunnut käyttää. Leskellä ei testamentin mukaan ollut velvollisuutta maksaa lakiosia rahana. Kuolinpesässä ei velkojen maksun jälkeen ollut asunnon lisäksi juurikaan muuta omaisuutta, eikä leski ole velvollinen maksamaan lakiosia pesän ulkopuolisilla rahavaroilla (esim. laina). Tämän vuoksi lakiosa on voitu suorittaa antamalla rintaperillisille omistusosuudet asunto-osakkeista, joita osuuksia rasittaa lisäksi lesken asumisoikeus. Näin ollen kuolinpesässä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin asunto, voi lesken asumisoikeus jäädä rasittamaan lakiosaa. Tällaisessa tilanteessa oppi siitä, että lakiosa on annettava rasituksista vapaana, ei toteudu.

Seuraamuksia. Lesken asema on vahva ja turvattu. Lesken asumisoikeuden vahvuus edellä esitetyn kaltaisessa etujen ristiriitatilanteissa voi tehdä lakiosaperillisten aseman erittäinkin heikoksi. Edellä esitetyssä esimerkkitapauksessa rintaperillinen sai pienen prosenttiosuuden asunto-osakkeesta ja tätä oikeutta jäi vielä rasittamaan lesken asumisoikeus. Käytännössä tällaisella oikeudella ei ole rintaperilliselle mitään arvoa lesken eläessä. Toisin sanoen rintaperillisen lakiosaoikeus on muuttunutkin jälkiperintöoikeudeksi lesken jälkeen. Erityisesti ongelmia voi syntyä ainakin seuraavissa tilanteissa: a) puolisoiden lapset eivät ole yhteisiä, b) leski on varakas, c) rintaperilliset ovat alaikäisiä tai muutoin ensiksi kuolleesta puolisoista taloudellisesti riippuvaisia.

Ongelmien välttäminen. Ristiriitatilanteita voidaan välttää laatimalla testamentti huolellisesti. Testamentissa ei voida heikentää lesken lakisääteistä asumisoikeutta. Sen sijaan testamentissa voidaan määrätä erilaisia ehtoja. Testamentintekijä voi esimerkiksi määrätä, että leski saa tietyn omaisuuden omistusoikeuden, jos leski maksaa lakiosat rahana. Testamentissa voi myös määrätä, että leski saa omistusoikeuden vain, jos leski ei vetoa asumisoikeuteensa. Tällöin leski joutuu valitsemaan, kumpaan oikeuteensa hän vetoaa. Lesken asema on turvattu, mutta edellä esitetyn kaltaisia ristiriitoja lakiosaperillisten kanssa ei synny.

Elina Saari
Asianajaja

Syksy on oivallista aikaa omatoimiselle metsänomistajalle tehdä raivuutöitä. Kättensä jäljen näkee heti - metsä ja mieli kiittää. Yksi tärkeimpiä asioita raivuutöissä on valjaiden säätö. Kun valjaat on säädetty oikeaoppisesti, kevenee raivaussahan kanssa työskentely huomattavasti ja työ käy mielekkäämmäksi. Alle olemme koonneet tiivistetyt ohjeet valjaiden säädöstä. Tulosta ohjeet ja käytä hyväkseksi.

  1. Kiristä lantiovyö tiukalle ja nosta saha ripustuskoukkuun.
  2. Kiristä kainalohihna siten, että keskuskappale asettuu rintakehän keskelle.
  3. Säädä ripustuskoukun korkeus olkahihnoista siten, että koukku asettuu n. 10 cm lantionpään alapuolelle ja kyynärpäiden ollessa vartalossa kiinni käsivarret on n. 135 asteen kulmassa.
  4. Säädä olkahihnojen keskinäinen suhde siten, että sahan paino asettuu tasaisesti molemmille olkapäille.
  5. Siirrä kahvastoa sivusuunnassa siten, että vasen kahva asettuu vasemman olkapään kohdalle.
  6. Säädä kahvakulma siten, että terän ollessa työkorkeudella (n. 15 cm maasta) ja kyynärpäiden kiinni vartalossa, käsivarret n. 135 asteen kulmassa alaspäin, ranteet tulevat suoraksi (käsivarren jatkona).
  7. Säädä ripustuskoukun paikka sahan rungolla siten, että terä ei painu maahan tankki tyhjänäkään.
  8. Säädä ripustuskoukun kulma sahan rungolla siten, että kahvasto asettuu käsin koskematta vaakasuoraan.
  9. Säädä lonkkakoteloa siten, että sahan terä asettuu vartalon keskilinjalle.

saato 1saato 2

Kaikkien säätöjen jälkeen sinulla tulisi olla ylävartalossasi tasaisen ahdistava olo, ote kahvoista on luonteva, kyynärpäät kiinni vartalossa, terä irti maasta ja terä asettuu käsin kahvoihin koskematta vartalon keskilinjalle.