Annetut tiedot näkyviin

Kiinteistön kaupassa kannattaa kauppakirjaan lähtökohtaisesti kirjata näkyviin kaikki ne tiedot, jotka myyjä on ostajalle tosiasiassa kertonut. Annetut tiedot voi kirjata näkyviin joko suoraan kauppakirjaan tai kauppakirjan liitteeseen, johon on viittaus kauppakirjassa. Ostaja ei voi virheenä vedota seikkaan, josta hän on ollut kaupantekohetkellä tietoinen. On tärkeää huomata, että yleisehto, jonka mukaan ”ostaja ottaa kohteen vastaan siinä kunnossa kuin se kaupantekohetkellä on”, on tyhjä lause, jolla ei ole käytännössä mitään merkitystä, jos kaupan kohteen kunnosta tulee myöhemmin riitaa osapuolten kesken. Viimeksi mainittu johtuu siitä, että osapuolten on vaikea jälkikäteen näyttää toteen, mikä on ollut kaupan kohteen kunto kaupantekohetkellä, jos siitä ei ole mitään kirjattu kaupantekohetkellä näkyviin. Riitatilanteessa osapuolet eivät yleensä ole yksimielisiä siitä, mitä tietoja suullisesti on annettu.

Toisaalta myyjän on helppoa suojautua sopimuksenvastaisuudesta tai vääristä tiedoista johtuvalta virhevastuulta välttämällä sopimasta tai antamasta tietoja sellaisista kaupan kohteen ominaisuuksista, joista hän on epävarma. Virheellistä tietoa ei pidä antaa. Myyjä voi ottaa kauppakirjaan tai sen liitteeseen varaumia siitä, että tietyistä kaupan kohteen ominaisuuksista kuten pinta-alasta ei ole varmaa tietoa. Myyjän tiedonantovelvollisuus koskee kiinteistönkaupassa vain sellaisia seikkoja, joista myyjä tiesi tai myyjän olisi pitänyt tietää.

 

Salainen virhe ja vastuunrajoitukset


 

Myyjän kannalta ongelmallisin onkin vastuu salaisesta tai piilevästä virheestä. Kiinteistönkaupassa myyjä vastaa siitä, jos kiinteistö salaisen virheen vuoksi poikkeaa merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan olettaa (maakaari 2:17.1, 5 kohta). Salaisella virheellä tarkoitetaan virhettä, jota myyjäkään ei olisi ennen kauppaa voinut havaita.

Myyjän on käytännössä mahdotonta omalla toiminnallaan ehkäistä salaisia virheitä, koska ne eivät tule esiin edes asiantuntijan suorittamassa kiinteistön kuntotarkastuksessa. Jos myyjä haluaa välttää yllättäviä vaatimuksia kaupan jälkeen ennen laatuvirhettä koskevan viiden vuoden reklamaatioajan umpeutumista, hänen on pyrittävä siihen vastuunrajoitusehdoin. Maakaaressa asetetaan rajoituksia vastuunrajoitusehtojen käyttämiselle. Elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä sopimuksissa vastuunrajoitukset ovat kiellettyjä. Muissa kiinteistönkaupoissa ostajan oikeuksia vedota virheeseen voidaan rajoittaa vain sopimalla yksilöidysti siitä, millä tavalla hänen asemansa poikkeaa lailla säädetystä. Oikeuskirjallisuudessa on yleensä katsottu, että myös seuraamusten tasolla tapahtuva yksilöinti on riittävää: seuraamuksille voidaan esimerkiksi sopia rahamääräinen yläraja tai lyhentää reklamaatioaikaa laissa säädetystä. Tällöin on kuitenkin muistutettu siitä, että seuraamusten yksilöinnin pitää olla kohtuullista (Oikeustoimilaki 36 §) ja niin täsmällistä, että ostaja voi arvioida, mikä merkitys vastuunrajoituksilla on hänen asemaansa, ja ottaa ehtojen merkityksen huomioon kauppahinnasta sopiessaan. Toisinaan korostetaan pelkästään virheiden yksilöintiä eikä edes mainita mahdollisuutta rajoittaa seuraamuksia yksilöimättä sitä, millaisia mahdollisia virheitä rajoitus koskee. Seuraamusten yksilöinti on tärkeää, koska salaista virhettä koskevan vastuun rajoittaminen on hyvin hankalaa, jos rajoituksen pätevyyden edellytyksenä pidetään mahdollisen virheen yksilöintiä.

 

Muuta huomioitavaa

 

Edellä esitetyin lisäksi kiinteistön kauppahinta on mahdollisuuksien mukaan hyvä myös eritellä kauppakirjassa: mikä on rakennuksen osuus kauppahinnasta, mikä maapohjan osuus, mikä liittymien osuus. Jos kauppahinnan jakautuminen on jo kauppakirjassa eritelty, on helpompi suhteuttaa ostajan mahdollinen hinnanalennus- tai muu vaatimus koskemaan vain rakennuksen osuutta kauppahinnasta. Ostajalla harvemmin on perustetta esittää vaatimuksia myyjälle maapohjaa tai liittymiä koskien.

Edellä esitetty pätee yhtä lailla käytetyn asunnon eli asunto-osakkeen kauppaan, vaikkakin siihen sovelletaan maakareen sijasta asuntokauppalain säännöksiä.

 

Esimerkkitapaus



Ostajat olivat vaatineet myyjältä hinnanalennusta laatuvirheen perusteella, koska kylpyhuoneremontin yhteydessä oli havaittu, että rakentamisessa oli käytetty kreosoottia. Ostajien tekemän remontin yhteydessä kreosootti vapautti ilmaan haitallisia PAH-yhdisteitä. Kreosootti eli kivihiiliterva on syöpää aiheuttava kosteuseristämisessä aiemmin käytetty pinnoite. Sitä käytettiin aiemmin rakentamisessa yleisesti ja kyseisen rakennuksen rakennusvuonna kreosootin käyttö on ollut sen ajan rakennustavan ja ohjeiden mukaista.

Helsingin hovioikeuden arvioitavana on ollut, oliko kaupan kohteena olleen rakennuksen rakenteissa käytetty vesi- ja kosteuseristeenä PAH-yhdistepitoisuudeltaan sellaista kreosoottia, jonka käyttö ei rakennusaikana ollut sallittua. Hovioikeus katsoi, että ostajat eivät esittäneet luotettavaa selvitystä siitä, millainen PAH-yhdistepitoisuus kreosoottia sisältävissä materiaalinäytteissä yleensä on. Asiassa ei esitetty selvitystä myöskään siitä, oliko kaupan kohteen rakentamisaikaan omakotitaloissa vesi- ja kosteuseristeenä yleisesti käytetyn kreosootin PAH-yhdistepitoisuuden enimmäismäärää ylipäätään ollut säännelty. Näin ollen ostajien väitettä, jonka mukaan kaupan kohteessa PAH-yhdistepitoisuudeltaan käytetyn kreosootin vahvuista kreosoottia ei olisi milloinkaan saanut käyttää omakotitalon rakenteissa, ei näytetty toteen. Lisäksi hovioikeus totesi, että kaupan kohteesta löytyneestä kreosootista otettujen materiaalinäytteiden PAH-yhdistepitoisuudella ei hovioikeuden arvion mukaan ollut asian ratkaisun kannalta merkitystä, koska asiassa on katsottu jääneen näyttämättä, että kaupan kohteen sisäilmaan olisi vapautunut kaupantekohetkellä PAH-yhdisteitä ennen rakenteiden purkua. Ongelma on ilmennyt vasta, kun ostaja on itse avannut rakenteita eli ongelmaa ei ole ollut kaupantekohetkellä.

Esimerkkinä esitetty Helsingin hovioikeuden tuomio 25.9.2017 ei ole lainvoimainen vielä tätä juttua kirjoitettaessa, mutta tuomion perustelut ovat kirjoittajan näkemyksen mukaan pätevät.

Saari Elina 

 

 

 

 

 


Elina Saari, asianajaja

tie pusikoitunut

Jos näkymä metsä- tai piennartielle on tällainen, on korkea aika tutustua Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen Tietalkkari -palveluun. Tältä "yhden tilan" -tieltä murskattiin ensi vaiheessa vesakko Tietalkkarin toimesta, jolloin puukuljetukset onnistuvat talvisaikaan.

Tarvitseekohan metsätiemme uutta mursketta pintaan? Kuka niittäisi pusikoituneet pientareet? Mistä löytyisi lanaaja? Tietalkkari –palvelu vastaa suoraan tiekuntien, tieisännöitsijöiden sekä metsänomistajien tarpeisiin.

Puun kysynnän kasvu yhdessä lämpenevän ilmaston kanssa ovat nostaneet metsäteiden kunnon yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä tehtaiden sujuvan puuhuollon kannalta. Huonosti kantavat tai pusikoituneet metsäautotiet hidastavat, tai pahimmassa tapauksessa jopa estävät puukuljetukset kokonaan.

”Ongelma on tiedostettu jo pitkään. Viime talven aikana havahduimme pohtimaan ratkaisuja asiaan toden teolla, kun puhelinsoittoja metsätielle kaareutuvista puista alkoi tulla puutavara-autoilijoilta säännöllisesti”, taustoittaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Takalo.

Takalo sekä oja- ja tieasiantuntijat Erkki Jalkanen ja Jarmo Ukkonen päättivät kehittää pulmaan avuksi uuden työkalun.

”Kyse on tienhoitokunnille ja tieisännöitsijöille suunnatusta Tietalkkari -palvelusta. Sen avulla metsäteiden ja yksityisteiden ylläpito onnistuu helposti ja kustannustehokkaasti”, kuvailee Erkki Jalkanen.

”Palvelun avulla haluamme ennen kaikkea ennaltaehkäistä ongelmia. Kustannussäästöjä syntyy, kun tien kunto tarkastetaan säännöllisesti ammattilaisten toimesta. Näin hoitotoimet voidaan usein toteuttaa ennen kuin tie vaatii suurempaa remonttia”, painottaa Jarmo Ukkonen. 

Yksi yhteyshenkilö

Tietalkkari-palvelu on suunnattu ennen kaikkea metsäteiden ja vastaavien yksityisteiden hoitoon. Palvelupaketti räätälöidään Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijoiden toimesta tapauskohtaisesti.

”Tarjoamme kaikki tien kesäaikaiseen kunnossapitoon liittyvät palvelut avaimet käteen –periaatteella. Näin kunnostus- ja hoitotarpeen arviointi sekä käytännön työt voidaan toteuttaa tarvittaessa nopeasti ja ammattitaidolla”, sanoo Takalo.

Tietalkkari –palvelu keskittyy nimenomaan teiden käytännön kunnossapitoon, ei hallinnollisiin tehtäviin. 

”Tienhoitokunnat ja tieisännöitsijät voivat pyytää meidät maksuttomalle arviokäynnille. Käynnin perusteella teemme esityksen tien tarvitsemista hoito- ja kunnostustoimenpiteistä hinta-arvioineen”, kuvailee Jalkanen.

Tyypillisimpiä metsätien hoito- ja kunnostustoimia ovat murskeen ajo, lanaukset sekä piennarten niitto.

”Palveluun kuuluvat tarvittaessa myös kaivinkoneella tehtävät työt kuten tien rungon muotoilu. Yksi yleinen ongelma on, että nykyaikaisille puutavara-autoille ei löydy riittävän isoa kääntöpaikkaa, joten toteutamme myös kääntöpaikkojen tekemisen”, muistuttaa Jalkanen.

Hoitosopimus tai kerralla kuntoon -projektimurskaus

Tienhoitokunta, tieisännöitsijä tai yksittäinen metsänomistaja voi solmia Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa tietä koskevan hoitosopimuksen.

”Tällöin teemme vuosittain esityksen tien tarvitsemista hoitotoimenpiteistä kustannusarvioineen. Asiakas saa käyttöönsä alan parhaan asiantuntemuksen ja kokeneet urakoitsijat, mutta maksaa vain tehdyistä töistä”, muistuttaa Takalo.

Metsänhoitoyhdistyksessä on havaittu, että yhä useampi tiekunta kaipaa apua tien ylläpitoon.

”Taustalla on usein se, että perinteisesti tieasioita hoitaneet ihmiset eivät iän karttuessa enää pysty huolehtimaan tiestä entiseen tapaan, eikä nuorempaa väkeä välttämättä asu tien vaikutuspiirissä”, kuvailee Takalo

Tietalkkari tarjoaa myös kertaluonteisia nopeasti toteutettavia kunnostusprojekteja.

”Palvelun avulla yksittäisenkin metsänomistajan on helppo kunnostaa vaikkapa vähälle käytölle jäänyt ja pusikoitunut penkkatie. Tällaisia projekteja meillä on vireillä parhaillaankin. Puunkorjuu sekä liikkuminen metsäpalstalla pienemmilläkin koneilla helpottuu hoidettujen teiden ansiosta huomattavasti”, Ukkonen sanoo.

-----------------------------------------------------------------------------

Miksi Tietalkkari-palvelu?

- Tien kunnostus ja hoito onnistuvat helposti ja kustannustehokkaasti.

- Kaikki palvelut saman yhteyshenkilön kautta.

- Saat käyttöösi osaavimmat urakoitsijat, vahvan paikallistuntemuksen ja toimivimmat menetelmät.

- Säännöllinen tarkastuskäynti mahdollistaa kunnostustarpeiden ennakoinnin ja säästää kustannuksia.

- Tasapuolinen ja selkeä toimintamalli kaikille osakkaille.

 

Sauvala Tapani

Tapani Sauvala työskenteli metsäalalla yrittäjänä puunkorjuun ja -kuljetusten parissä lähes puoli vuosisataa. Puutavara-autoilla mies on ehtinyt ajaa miljoonia kilometrejä, mutta nyt eläkeläisen menopelinä on pakettiauto.

 

”Kaikki kuormat on viety perille saakka”

Seitsemän vuoden ajan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun puita ajanut Kuljetus Sauvala Ky:n yrittäjä Tapani Sauvala eläköityi syksyllä.

Kun Tapani Sauvala oli 1960-luvulla alle parikymppisenä nuorukaisena isänsä kanssa Mäntyharjulla ajamassa puita hevosella, ei mies arvannut, että hänen koko työuransa tulisi kulumaan puiden parissa.

”Noihin aikoihin sain Metsähallituksen työmaalla ensikosketuksen metsäkoneisiin. Joku tutkija toi sinne pulkassa vedettävän polttomoottorin, jossa oli vinssi. Sillä koitettiin vetää puita palstalta, mutta aika toivottamalta se vehje vaikutti”, Sauvala muistelee.

Eräs tutkijan lausahdus kuitenkin painui nuoren miehen mieleen.

”Hän sanoi, että 15 vuoden päästä hevosia ei ole kuin raviradalla. Siinä hän kyllä osui oikeaan.”

Ennustus kävikin toteen nopeammin kuin kukaan olisi arvannut. Jo vuonna 1972 istui Sauvala itsekin ensimmäisen metsätraktorinsa puikoissa W. Schaumanin työmaalla.

”Kone oli Volvon `pikkunalle`, joka oli yleinen kone tuohon aikaan. Sillä ajoin Puumalassa myrskypuita ensi töikseni”, Pieksämäellä asuva mies muistelee lähes viisi vuosikymmentä myöhemmin.

Puutavara-auton puikkoihin

Metsäkoneurakointia Sauvala teki aina 1990-luvun vaihteeseen saakka. Töitä järjestyi alkuun sittemmin UPM:ksi fuusioituneen Tehdaspuun savotoilta.

”Vuonna 1990 ostin Pentti Suuronen Ky:ltä kaksi Sisua, ja siitä alkoi 27 vuotta kestänyt urani puutavara-autoilijana. Liikkeelle lähdettiin yleensä Lievestuoreelta käsin, jossa autoille oli varikkopaikka.”

Kuljetusyrittäjän ensimmäiset vuodet olivat taistelua devalvaation myötä pilviin pompanneiden valuuttalainojen kanssa.

”Onneksi töitä kuitenkin järjestyi aina ja vähitellen tilanne helpottui. Ajoimme UPM:n puita ja parina vuonna olimme myös Ruotsissa ajamassa myrskypuita”, itsensä lisäksi kaksi kuskia työllistänyt Sauvala kertoo.

Viimeiset seitsemän vuotta Sauvala kuljetti pääasiassa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun puita kahden auton ja kahden ulkopuolisen työntekijän resurssein.

Lohtanderin Seppo kysyi meitä aikoinaan kolmen kuukauden pestiin, mutta yhteistyö venähtikin lopulta seitsemän vuoden mittaiseksi. Homma toimi hyvin ja pienemmässä organisaatiossa muistetaan ajatella yrittäjääkin eri tavalla kuin isoissa yhtiöissä. Yhteistyö oli joustavaa puolin ja toisin”, Sauvala kiittelee.

”Kunpa ei ketään tulisi vastaan”

Vuosien varrella työn hektisyys on Sauvalan mukaan lisääntynyt hurjasti, kun puut pitää olla tehtaalla tietyllä kellonlyömällä. Toisaalta autot ja työkalut ovat kehittyneet ja sujuvoittaneet työtä.

”Karttaohjelmien ansiosta pinot kyllä löytyvät helposti. Aikataulut ovat sen sijaan iso haaste, sillä tehdaspäässä voi pahimmillaan tulla odottelua tuntitolkulla. Siinä menevät äkkiä päivän kuviot uusiksi.”

Teiden kunto huolettaa ammattilaista, sillä autojen painojen kasvaessa ja kelirikkokausien venyessä niin metsäautotiet kuin suuremmatkin väylät joutuvat aiempaa suurempaan rasitukseen. Yhä useammin ongelmana on sivuteiden liukkaus. Kun kelit sahaavat nollan molemmin puolin, ovat teiden pinnat yhtä luistinrataa, eikä lämpimillä renkailla ole varaa pysähdellä epätasaiselle alustalle.

”Liukkauden torjuntaan kuten hiekoitukseen pitäisi panostaa enemmän. Välillä sivuteillä ajaessa on ollut sellainen olo, että kunpa ei tulisi ketään vastaan. Mäkisissä maisemissa ajossa on pakko ottaa välillä hallittuja riskejä, jos mielii pysyä kuorman kanssa tiellä.”

Monin paikoin ongelmia aiheuttavat pusikoituneet metsäautoteiden varret tai ahtaat kääntöpaikat. Kuvan kääntöpaikassa pakettiauto kääntyy hienosti, mutta kun tilalle vaihdetaan 4-akselinen vetoauto perässään 5-akselinen kärry, niin tilaa ei ole senttiäkään liikaa.Sauvala ja kääntöpaikka

”Kääntöpaikat on usein mitoitettu siten, että ne ovat nykykalustolle pari-kolme metriä liian lyhyitä. Tämä asia olisi hyvä huomioida aina teitä kunnostettaessa. Tien varsien niitto auttaa myös pitämään tien rungon paremmin kuivana, jolloin se kestää paremmin liikennöintiä.”

”Käärmeitä syönyt mies”

Tapani Sauvala täyttää alkuvuodesta 2018 seitsemänkymmentä vuotta. Hän olisi voinut siirtyä eläkkeelle aiemminkin, mutta työstään nauttinut mies ei malttanut jättäytyä pois pyörien päältä ennen tätä vuotta.

”Työn haasteellisuus piti pihdeissään. Kun puukuorman irtiotto metsästä onnistuu vaikeissa olosuhteissa, voi aina tuntea aitoa ammattiylpeyttä. Puunajo on ihan oma lajinsa. Pitää olla sellainen käärmeitä syönyt mies, että viihtyy metsässä. Mustan tien tuijottajat ovat sitten erikseen”, Sauvala kuvailee pilke silmäkulmassaan.

Pitkäjännitteisyys onkin olennainen osa puuautoilijan ammattitaitoa. Vastoinkäymisten kohdatessa metsässä ei voi nostaa käsiä pystyyn.

”Onneksi olen välttynyt isommilta haavereilta, eikä kolareita osunut uralleni yhtään. Aina on metsästä lähdetty poiskin puutavara-autolla”, Sauvala tiivistää.

Hän myöntää, että kulunut syksy on ollut haikeatakin aikaa. Olo on hieman tyhjä, kun aamulla ei tarvitse hypätä puuauton puikkoihin. Kyselyjä puunajoon on tutuilta kollegoilta tullut tosin edelleen, mutta vielä mies ei ole hyttiin hypännyt.

”Kyllä minä kuitenkin aion uusia ajokortin tänä syksynä. Tässä iässä sen saa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Voihan se olla, että keväthölseiden aikaan on jo päästävä puunajoon”, mies nauraa.

 

Lakinurkka 2 2017Etuostolain (5.8.1977/608) 1 §:n mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Oikeutta ei kuitenkaan ole, jos kohteen pinta-ala on 5.000 m2 tai vähemmän, ostaja on lähisukulainen tai valtio, sen liikelaitos tai muu valtion laitos tai myynti tapahtuu pakkohuutokaupalla.

Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Kunnan tulee etuosto-oikeutta käyttäessään esittää selvitys alueen tulevasta käytöstä. Oikeuskäytännössä on edellytetty konkreettisia suunnitelmia siitä, miten aluetta tullaan käyttämään kohtuullisessa ajassa lain edellyttämiin tarkoituksiin. Yhdyskuntarakentamisen käsitteeseen kuuluu jonkinlainen suunnitelmallisuuden vaatimus, jonka ainakin asemakaava säännönmukaisesti täyttää, jos hanke asianmukaisella tavalla tukeutuu kaavaan. Kaavoittamaton maa- ja metsätalousalue, jonka käytöstä uuteen tarkoitukseen ei ole uskottavia suunnitelmia, saattaa yksittäistapauksessa jäädä yhdyskuntarakentamista palvelevan etuosto-oikeuden ulkopuolelle. Oikeuskirjallisuuden mukaan etuoston edellytykset eivät täyty, jos alue on tarkoitettu vain kunnan tai muun tahon pitkän aikavälin maareserviksi (Kuusiniemi ym. Ympäristöoikeus, s. 345). Etuosto ei kuitenkaan edellytä, että alue olisi välittömästi rakennettava. Jos kunta käyttää etuosto-oikeutta selvästi muussa kuin laissa edellytetyssä tarkoituksessa, päätös saattaa hallintotuomioistuimessa kumoutua harkintavallan väärinkäytön perusteella (Kuusiniemi em. teos s. 345). Etuostolain 6.1 §:n mukaan kunnalla ei ole etuosto-oikeutta, jos sen käyttäminen olisi ilmeisen kohtuutonta ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet huomioiden.

Kohtuuttomuuskriteeri on tarkoitettu tapauksiin, joissa kiinteistökaupalla on selkeästi henkilökohtainen luonne. Kunnalla ei ole etuosto-oikeutta aviopuolisoiden välisissä kaupoissa, sekä myyjän ja hänen mahdollisen perillisensä tai tämän puolison välisissä kaupoissa. Kohtuuttomuuden toteutuminen ei kuitenkaan edellytä, että myyjä ja ostaja olisivat sukulaisia keskenään. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, jossa yritys myy kiinteistön pitkäaikaiselle työntekijälleen. Etuostopäätös voi olla ilmeisen kohtuuton myös silloin, kun kauppa tehdään pitkäaikaisten ja läheisten ystävien kesken.

Kunnan etuosto-oikeus on maapolitiikan suunnittelukeino ja kunnan asema systeemissä on vahva. Maanomistajan onkin syytä selvittää jo ennen kaupantekoa, tuleeko kunta käyttämään etuosto-oikeutta. Lain 8 §:n mukaan kunta voi kiinteistönomistajan kirjallisesta pyynnöstä ilmoittaa etukäteen, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeutta, jos kiinteistö kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä myydään ilmoitetuilla ehdoilla. Yksittäisen virka- tai luottamusmiehen vakuutteluihin ei tule luottaa, vaan asiasta on saatava kunnan asianomaisen päätöksentekoelimen ratkaisu. Vetoaminen kaupanteon jälkeen kohtuuttomuuteen tai etuoston yleisten edellytysten puutteeseen merkitsee hallinto-oikeusprosessia, jonka lopputulos on epävarma.

Urtti 2

 

 

 

 

 

 

 

Erkki Urtti
asianajaja, varatuomari

Lannoitus Kankkunen

Matti Kankkunen kertoi Ismo Paukun (vas.) laatiman metsäsuunnielman olevan heidän perheessään luettu asiakirja, jota noudatetaan pilkuntarkasti. Lannoituksien lisäksi raivaustyöt ovat mielipuuhaa.

 

Huhut kertovat, että Laukaassa asuu metsänomistaja, joka on lannoittanut metsiään melkeinpä joka kerta, kun metsänhoitoyhdistyksemme on lannoitusprojektin käynnistänyt. Lannoituksella täytyy tällöin olla vankka vaikutus ja kannattavuus. Mahdollisesti myös kesällä 2018 kopteri ottaa suunnan metsänomistaja Matti Kankkusen Hietasyrjän metsätilalle. Helikopterilevitystä Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on toteuttanut pitkään kahden vuoden välein.

NÄYTEPUU JA -KANTO SYYNISSÄ

Yhdistyksemme toimihenkilöt tekivät juhannusviikolla retkeilyn kyseisen metsänomistaja Matti Kankkusen metsälannoituskohteille, jolloin pääsimme omin silmin toteamaan miksi lannoitus kannattaa.

Lannoitus oli tehty kohteella kesällä 2009. Syksyllä 2016 kohde on harvennushakattu, jolloin kannoista näkee hyvin miten kasvu on lannoituksen jälkeen kehittynyt. Kannoissa näkyviä renkaita kutsutaan vuosilustoiksi. Lustojen välin verran on puu yhden kasvukauden aikana lihonut. Jutun kuvasta voi hyvin todeta lustojen kasvuloikan lannoituksen jälkeen.

Lannoituskohde”Lannoituksen olen todennut metsissäni olevan erinomainen sijoituskohde kantorahatuloille. Kohteiksi metsissäni olen valinnut heti ensiharvennuksen jälkeen nuoret kasvatusmetsänkuviot, sekä harvennetut varttuneet kuviot joissa lannoituksen vaikutus on parhaiten nähtävissä”, kertoo Matti Kankkunen hieman sateisena aamuna. Valtaosa metsistäni on kuivahkon kankaan männiköitä, joissa typen puute on ilmeinen. Näissä kohteissa typpilannoituksen vaste on erinomainen, se näkyy tummanvihreänä neulasena ja rehevöityneenä aluskasvuna jo seuraavana kesänä lannoituksesta. Myös mustikkasato on erinomainen lannoituksen jälkeen, tästä vaimoni Tuula on ollut mielissään, naurahtaa Matti

Osa metsistä on ehtinyt saada kaksi lannoituskertaa ennen päätehakkuuta, niissä sijoituksen kannattavuus on selvillä lopullisesti suurempana tukkisaantona.

Voin suositella 40 vuoden metsänomistuksen kokemuksella lannoitusta kaikille taloudellisen tehokkaan metsätalouden harjoittajille, päättää Matti Kankkunen opastuskierroksemme Hietasyrjän maastoissa.

MIKSI LANNOITUSTA?

Kasvatuslannoitus lisää puuston kasvua ja terveyslannoitus korjaa ravinnetasapainoa. Kasvatuslannoituksella saadaan hyvillä kohteilla kasvunlisäystä 15-20 kuutiometriä hehtaarilta. Männikössä lannoituksen vaikutus kestää 6 kasvukautta ja kuusikossa 8 kasvukautta. Kasvatuslannoituksessa kasvu lisääntyy, mutta myös tukkisaanto kasvaa merkittävästi. Metsänomistajan tulo kasvaa merkittävästi lannoituksen avulla seuraavan hakkuun myötä.

Kasvatuslannoitus
Lannoituksen kasvuloikka
Kasvatuslannoitukseen käytettävä ravinne on pääasiassa typpeä, mikä lisää puun pituutta ja myös järeyttä. Tämän päivän kotimaisissa kasvatuslannoissa on aina mukana myös hivenaineita, esimerkiksi booria. Lannoitus lisää myös monimuotoisuutta, sekä metsän kykyä sitoa hiilidioksidia.

Kasvatuslannoitus kannattaa ajoittaa noin 6 – 9 vuotta ennen hakkuuta ja metsää voi lannoittaa useamman kerran kiertokulun aikana. Suositeltava lannoituskohde on vähintään noin 5 hehtaaria. Mitä suurempi alue on, sitä pienempi on hehtaarikulu. Lannoitusinvestointi tuottaa noin 15 % vuosituoton sijoitetulle pääomalle ja huomioitavaa on, että kaikki lannoituskulut voi vähentää metsäverotuksessa.

Terveyslannoitus

Terveyslannoituksiin, etenkin suoperäisille maille levitetään tuhkaa. Suomailla on yleensä puutetta kaliumista ja fosforista, mitä tuhkasta on saatavissa. Kun ravinteet ovat tasapainossa, puut pystyvät paremmin hyödyntämään kasvua lisäävää typpeä.

Terveyslannoituksia tehdään myös boorin puutteesta kärsiville kuusikoille.

Seuraava helikopterilevitys toteutetaan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella kesällä 2018. Lannoituskohteiden kartoitus ja suunnittelu on menossa kiivaimmillaan.

Ole sinäkin ajoissa liikkeellä, jotta ehdit mukaan! Lannoitteiden tilaamisen vuoksi kohteet on oltava koossa vuoden loppuun mennessä. Metsäneuvojasi yhteystiedot löytyvät tämän lehden keskiaukeamalta.